Työnantajalla ei ole velvollisuutta ennakonpidätykseen lentopisteistä

Työnantajalla ei ole velvollisuutta ennakonpidätykseen lentopisteistä tai
työnantajan hankkimasta sairaanhoitovakuutuksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkaissut työnantajien eduksi kaksi työntekijöiden
saamia etuuksia koskevaa verovalitusta. Kummassakin arvioitiin työnantajan
velvollisuutta pidättää saaduista etuuksista ennakkoveroa. Etuuksina olivat
työnantajan maksamista lennoista saadut lentopisteet ( KHO:2011:26 ) sekä
yksityinen sairaanhoitovakuutus ( KHO:2011:27 ).

Lentopisteitä koskevassa valituksessa oli kysymys siitä, antoiko yhtiö
työntekijöilleen palkkana pidettävän etuuden, kun se ei velvoittanut työntekijöitä
selvittämään työmatkoista saamiaan ja käyttämiään lentopisteitä tai ohjannut näitä
etuja yhtiön omaan käyttöön.

Ratkaisussa katsotaan, että lentopisteistä saadun edun ennakkoperinnässä on
avoimia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen edellyttää säännöksiä osapuolten
velvollisuuksista ja edun arvon määrittelystä. Työnantajalla ei ole määräysvaltaa
pistejärjestelmään. Pisteiden käytön selvittäminen on hankalaa. Verohallinto ei ole
antanut ohjeita lentopiste-etujen arvostuksen perusteista.

KHO:n mukaan lentopisteiden käyttöä on nimenomaisten säännösten puuttuessa
tulkittava niin, etteivät työntekijän saamat lentopisteet työnantajan maksamista
matkoista ole palkkaan rinnastettava etu. Työnantajalla ei ole velvollisuutta
pidättää näistä eduista veroa ennakkoon. Päätöksellä kumottiin Helsingin hallinto-
oikeuden ratkaisu sekä Konserniverokeskuksen päätös panna maksuun
lentopisteiden arvioidusta käytöstä määrätyt verot.
Toisessa tapauksessa punnittiin sairaanhoitovakuutuksen vakuutusmaksujen
verovapautta työntekijälle. Valittajana ollut yhtiö aikoi hankkia yli puoli vuotta
vakituisessa työsuhteessa olleille työntekijöilleen sairaanhoitovakuutuksen. Se
olisi kattanut muun muassa erikoislääkäripalveluita ja leikkauskustannuksia ilman
omavastuuta. Työntekijää kohden vuotuinen vakuutusmaksu olisi ollut keskimäärin
273 euroa ja sairaus- tai tapaturmakohtainen korvauskatto 10 000 euroa.

Konserniverokeskuksen mielestä vakuutus oli palkaksi katsottava etuus, josta oli
pidätettävä vero. Helsingin hallinto-oikeus oli samaa mieltä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei sairaanhoitovakuutuksen kautta työntekijöille
tarjolla olevaa, yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa täydentävää palvelutarjontaa
ole pidettävä epätavanomaisena tai kohtuuttomana. Vakuutusmaksut eivät ole
yhtiön työntekijöille veronalaista tuloa eikä yhtiöllä ole velvollisuutta toimittaa
niistä ennakonpidätystä.

Vakuutusmaksuja koskeva KHO:n ratkaisu syntyi äänin 3-2. Vähemmistöön jääneet
jäsenet olisivat hylänneet valituksen samoin perustein kuin Helsingin hallinto-
oikeus.