JK-260 nousi ilmaan pommituslennolle Rissalasta 6. lokakuuta 1944 yhdeksän muun koneen kanssa. Kohteena oli Rovaniemen lentokenttä, joka oli Lapin sodan aikaan saksalaisten hallussa. JK-260 oli pommituslennolle lähteneistä koneista hitain ja se jäi jälkeen muista. Yö pimeni ja Rovaniemi löytyi mutta lentokenttää ei. Kone kääntyi paluumatkalle ja se eksyi huonossa säässä. Lopulta miehistö päätyi pakkolaskuun veteen, joka tehtiin silloisen Neuvostoliiton alueelle.
Miehistöstä ainoana selvinnyt lentäjä Bernhard Lappalainen kuljetettiin paikallisen joukko-osaston kautta 6.-7. lokakuuta aikana Leningradiin ja siellä lopulta paikalliseen komendantinvirastoon, jossa ohjaajaa kuulusteltiin. ”Sotatilan ollessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä tuolloin jo ohi, oli hänen kohtelunsa aikalaismateriaalin mukaan varsin siviilinomaista”, kertoo yhteistyössä Suomen Ilmavoimamuseon kanssa selvitystyön toteuttanut Pekka Simula Lentoposti.fi:lle. Lappalainen palautettiin Suomeen yhdessä suuremman varsinaisen sotavankijoukon kanssa marraskuun lopulla 1944. Palattuaan Suomeen häntä kuulustelivat myös suomalaisviranomaiset. Kotimaahan palattuaan ei hän kuitenkaan osannut kertoa lähemmin huonossa säässä ja iltapimeässä tapahtuneen pakkolaskun paikasta. ”Vuosikymmeniä tuntemattomana pysynyt paikka on nyt saatu selville venäläisasiantuntijoiden välityksellä. Ratkaisevat dokumentit löytyivät Venäjän Puolustusministeriön keskusarkiston suorittamassa haussa”, kertoo Simula. ”Ilman venäläistoimijoiden panosta ei tapaus olisi ratkennut. Kiitos kuuluu keskusarkiston tutkijoille sekä ennenkaikkea voronezlaiselle insinööritoimisto Peter Diving Companylle”, täsmentää Simula. Arkistodokumenteista käy ilmi, että eksyttyään paluulennolla oli JK-260 lentänyt itäisen Suomenlahden kautta syvälle Neuvostoliiton ilmatilaan, missä miehistö oli polttoaineen käydessä vähiin tehnyt pakkolaskun pienehköön järveen Leningradin hallintoalueen eteläosassa lähellä Novgorodin rajaa. ”Kyseinen järvi ei ole vuosien varrella käydyissä keskusteluissa ollut esillä pakkolaskun mahdollisena paikkana”, sanoo vuosina 2001-2016 Vantaalla Suomen Ilmailumuseon sukeltajaryhmää vetänyt Simula. Noston yhteydessä koneen kunto ja vauriot tutkittiin perinpohjaisesti. Koneen takarungon kerrottiin jääneen pakkolaskun jäljiltä näkyviin. Olemassaolevien asiakirjojen mukaan kone tutkittiin järven rannalla sen maatessa pohjansa varassa laskutelineet sisällä. Kyseiseen aikana koneita ei säilötty tulevaisuutta ajatellen joten on todennäköistä, että kone on aikanaan tuhottu tai annettu tuhoutua. Järveen menehtyneistä kolmesta miehistönjäsenestä ei arkistomateriaalista löytynyt myöhempiä mainintoja. Pakkolaskupaikan ja konehylyn kohtalon selvittyä pyritään yhteistyössä venäläistahojen kanssa vielä selvittämään, ovatko menehtyneiden miehistönjäsenten jäänteet mahdollisesti yhä alueella. Tarvittaessa tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa järven tuntumassa paikallinen etsintä sotavainajia koskevan valtiosopimuksen puitteissa. ”Olemme hyvillämme, että JK-260:n arvoitus näyttää viimein ratkeavan. Tieto koneen ja sen miehistön kohtalosta täydentää osaltaan Ilmavoimat 100 -juhlavuoden historiasisältöä”, kommentoi Tikkakoskella sijaitsevan Suomen Ilmavoimamuseon johtaja Kai Mecklin Lentoposti.fi:lle. Lue myös:
|
|||
