Aftonbladetin siteeraaman lentopelastuskeskuksen edustajan mukaan koneen miehistö oli raportoinut lennonjohdolle oveen liittyvästä ongelmasta. Mahdollinen ovijärjestelmään liittyvä järjestelmävaroitus tai varsinainen paineistusongelma vaatii lentokorkeuden pudottamista. Tämä puolestaan lyhentää koneen toimintasädettä. Venäjän ylitys näissä olosuhteissa ei olisi ollut järkevää. Lentoyhtiö päättikin kääntää koneen takaisin Pariisiin, jossa sille on toimiva huolto. F-HPJG oli Göteborgin lähellä ehtinyt nousta noin 36 500 jalkaan. Siitä se ongelman ilmettyä pudotti korkeutta aina Ahvenanmaalle asti, jossa se jäi noin 25 000 jalan korkeuteen. Suomen ilmatilasta kone kääntyi takaisin kohti länttä. Tukholman pohjoispuolella tehdyn 360 asteen kaarron jälkeen A380 suuntasi samassa korkeudessa takaisin Itämerelle, jonka yläpuolella se dumppasi polttoainetta. Aftonbladetin haastatteleman ruotsalaisasiantuntijan arvion mukaan määrä voisi olla noin 90 tonnia. Reitti jatkui Gotlannin itäpuolelta kiertäen kohti etelää. Kone laskeutui turvallisesti Pariisiin noin viiden tunnin kokonaislentoajan jälkeen. Polttoaineen vähentäminen on tällaisessa tilanteessa rutiinitoimenpide, jotta suurin sallittu laskeutumispaino saavutettaisiin. A380:ssa sen ero suurimpaan sallittuun lentoonlähtöpainoon on 176 000 kiloa. Koneen polttoainesäiliöiden tilavuus on 320 000 litraa. Polttoaineen dumppaus Itämeren yläpuolella ei aiheuttane ympäristöuhkaa, sillä tyypillisesti kilometrien korkeudessa tapahtuva säiliöiden tyhjennys jättöpyörteisiin hajottaa kerosiinin sumuksi. Silloin suurin osa ehtii haihtua ennen maan tai meren pintaa. Aftonbladetin artikkeli
|
|||
