Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa 24/7 ympäri vuoden. Valvonta kattaa mahdollisten tunnistamattomien lentojen lisäksi myös kaikki siviililentoliikenteen operaatiot. Normaalitoiminnassa käytössä on kaikki lentosuunnitelmat ja niitä hyödynnetään reaaliaikaisen tunnistetun ilmatilannekuvan luomisessa. Siviililentoliikenteen reititykset voivat muuttua nopeastikin erilaisista operatiivisista syistä.

AirBridgeCargo Airlinesin Boeing 747-8F -rahtikoneen (VQ-BRH) lauantaina 15. tammikuuta operoima lento on herättänyt paljon erilaisia tulkintoja ja spekulaatioita suomalaisessa mediassa.

Suomen ilmatilassa liikkuvan koneen on jätettävä siviili-ilmailun lentoliikennettä ohjaaville ja Suomen ilmatilan käyttöä koordinoiville lennonvarmistuselimille lentosuunnitelma. Se sisältää muun muassa tiedon lennon lähtöpaikasta, reitistä, määränpäästä ja aikataulusta.

AirBridgeCargo Airlinesin rahtikone lensi hyväksytyn lentosuunnitelman mukaisen reitin. Siviili-ilmailun lennonvarmistuselimet hyväksyvät kaikkien lentoyhtiöiden reitit normaalin prosessin mukaisesti. 

Mikäli ilma-alus poikkeaa lentosuunnitelmasta ilmoitetuista tiedoista esimerkiksi lentoreitin tai aikataulun osalta, on poikkeamasta ilmoitettava lennonvarmistuselimille. Ilmavoimat seuraa aluevalvontaviranomaisena lentosuunnitelmia ja niiden toteutumista yhteistoiminnassa siviili-ilmailun lennonvarmistusviranomaisten kanssa.

AirBridgeCargo Airlinesin lento RU675 nousi lauantaina 15. tammikuuta ilmaan Moskovasta ja nousi vaiheittain lentopinnalle 340. Suomen rajalla saavuttaessa rahtikoneen miehistö laskeutui lentopinnalle 280. Siihen voi olla useita erilaisia syitä. Ilmailumaailmassa yksinkertaisia syitä löytyy helposti useampikin.

Yksi vaihtoehto on koneeseen tullut tekninen vika, joka ei enää mahdollistanut lentämistä ns. RVSM-ilmatilassa (Reduced Vertical Separation Minimum), jossa käytetään pienennettyä korkeusporrastusminimiä lentokoneiden välillä.

RVSM-ilmatilassa lentokoneiden välinen korkeusporrastus on 300 metriä. Lentomiehistöjen on ilmoitettava lennonjohdolle, mikäli lentokone ei täytä kyseisiä vaatimuksia.

Toinen mahdollinen syy on tarve lentää alemmalla lentopinnalla operatiivisista syistä kuten lennon kohteen vaihtumisen seurauksena tai muista teknisistä syistä johtuen, jolloin polttoainetta kuluu enemmän. Näin lentokone saavuttaa nopeammin suurimman sallitun laskeutumispainon.

AirBridgeCargo Airlinesilla on operaatiokeskus Saksan Leipzigissa, jonne se Suomen yltä suuntasi. Siellä yhtiöllä on käytössä myös huolto-organisaatio, joka voisi korjata mahdollisen teknisen vian nopeastikin.

AirBridgeCargo Airlinesin lento RU675 saapui Suomeen normaalisti reittisuunnistuspiste GATRI:n kautta ja jatkoi lentoa M130 RNAV-reittiä pitkiä, jonka jälkeen se on saanut reittioikaisun lennonjohdolta.

Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa NEFAB:ssa ja sitä myötä Suomen ilmatilassa on tarjolla vapaan reitityksen FRA-ilmatilaa (Free Route Airspace). Suomen yllä toiminta on ollut mahdollista jo vuodesta 2012 lähtien.

Erikoiseksi tulkittuja lentoreittejä voi nähdä lennonseurantapalveluissa useinkin. Kyseisten palveluiden jättämä lentoreittihistoria on saanut lentoyhtiöt ja muut toimijat ns. piirtämään erityisiä kuvioita tai viestejä taivaalle. Viime vuosina on nähty mm. taivaalle piirrettyjä sydämiä, lentokoneita ja erilaisia numeroita.

Näiden lisäksi erikoisilta vaikuttavia reittejä taivaalle piirtyy juuri reittimuutosten, teknisten vikatilanteiden tai erityisten koelentojen seurauksena. Kaksi esimerkkikuvaa tällaisista lennoista Suomen yllä tämän uutisen lopussa.

Ilmavoimat valvoo Suomen koskemattomuutta

Ilmavoimilla on tiedossa kaikki siviili-ilmailun lentosuunnitelmat, joita hyödynnetään ilmatilannekuvan luomisessa. Reaaliaikainen tunnistettu ilmatilannekuva muodostaa perustan Suomen ilmatilan alueellisen koskemattomuuden valvonnalle ja turvaamiselle.

 Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa jatkuvasti eri puolille maata sijoitetuilla ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla.

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV/AKT) on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Valvonnan pääkalustona toimivat 24/7 eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat. Niitä on kolme eri päätyyppiä, jotka ovat KAVA, KEVA ja lähivalvontatutka LÄVA.

Tutkahavainnoista kootaan Suomen ja lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen johtaminen perustuu. Ilmavoimien tutkiin perustuva valvontakyky tukee myös siviili-ilmailua ja muiden viranomaisten toimintaa.

Mikäli siviililentoyhtiöiden lennot suuntautuvat hyväksyttyjen lentosuunnitelmien mukaisesti, niihin ei normaalisti reagoida tunnistuskoneilla. Mikäli on syytä epäillä ns. renegade-tilannetta, jossa siviilikone muodostaa uhan, Puolustusvoimat reagoi tilanteeseen. Tällöin kyseessä on voimankäytöllisesti virka-apu poliisille.

Toimintaa johtaa Ilmavoimien esikunnan alainen Ilmaoperaatiokeskus (IOK).

Puolustusvoimat ei spekuloi siviililentoyhtiöiden tai niiden lentoreittien tarkoitusperiä. MH