Aurinkokerosiinin valmistuksesta lupaavia tuloksia

SolarJet_logoEU-rahoitteisessa SOLAR-JET-tutkimushankkeessa on onnistuttu valmistamaan ensimmäistä kertaa maailmassa ”aurinkolentopetrolia” vedestä ja hiilidioksidista. Hanke on vielä kokeiluasteella, sillä tähän mennessä on kyetty tuottamaan vasta lasillinen lentopetrolia laboratorio-olosuhteissa simuloitua auringonvaloa käyttäen.

Tutkijat ovat pystyneet demonstroimaan ensimmäistä kertaa uusiutuvan kerosiinin koko tuotantoketjun, jossa hyödynnetään keskitettyä valoa korkealämpöisenä energianlähteenä. Ensimmäiset tulokset antavat kuitenkin toivoa siitä, että tulevaisuudessa kaikkia nestemäisiä hiilivetypohjaisia polttoaineita voidaan valmistaa auringonvalosta, hiilidioksidista ja vedestä.

Ensimmäisessä vaiheessa auringonvaloa simuloivaa keskitettyä valoa käytettiin hiilidioksidin ja veden muuntamiseksi synteesikaasuksi ETH Zürichin (Sveitsin liittovaltion tekninen yliopisto) kehittämässä metallioksideihin perustuvia aineita sisältävässä korkean lämpötilan aurinkoreaktorissa. Tämän jälkeen Shell muunsi vedyn ja hiilimonoksidin sekoitusta olevan synteesikaasun lentopetroliksi käyttäen vakiintunutta Fischer-Tropsch-prosessia.

SolarJet_pullotVaikka synteesikaasun tuottaminen keskitettyä auringonsäteilyä hyödyntäen on vielä alkutekijöissään, Shell ja muut yritykset ovat jo ottaneet maailmanlaajuisesti käyttöön prosessin, jossa synteesikaasusta tuotetaan lentopetrolia. Nämä kaksi prosessia yhdistämällä on mahdollista tuottaa lentopetrolia, dieseliä ja bensiiniä tai jopa muoveja turvallisesti, kestävästi ja riittävästi.

Fischer-Tropsch-menetelmällä tuotettavat polttoaineet on jo sertifioitu, ja niitä voidaan käyttää olemassa olevissa ajoneuvoissa ja ilma-aluksissa ilman että moottoreihin tai polttoaineenjakeluinfrastruktuuriin tarvitsee tehdä muutoksia.

SOLAR-JET-hanke (Solar chemical reactor demonstration and Optimization for Long-term Availability of Renewable JET fuel) käynnistettiin kesäkuussa 2011, ja se on saanut 2,2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta.

Hanke on koonnut yhteen yliopistojen ja yritysten tutkimusorganisaatioita (ETH Zürich, Bauhaus Luftfahrt, Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt (DLR), Shell Global Solutions ja projektinhallinnasta vastaava ARTTIC).

Hankkeen seuraavassa vaiheessa hankkeen osapuolet aikovat optimoida aurinkoreaktorin toiminnan ja arvioida, toimiiko teknologia laajemmassa mittakaavassa ja kilpailukykyisin kustannuksin.


Kohti kestävää kehitystä

Uusien kestävien energianlähteiden löytäminen on edelleen yksi painopistealueista 1. tammikuuta 2014 käynnistyneessä 7-vuotisessa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Komission 11. joulukuuta 2013 julkaisemassa kilpailukykyistä vähähiilistä energiaa koskevassa ehdotuspyynnössä komissio tarjoutui investoimaan 732 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana tällä alalla.

Ehdotuspyyntöön sisältyy hankealue, jonka tavoitteena on seuraavan sukupolven teknologioiden kehittäminen biopolttoaineita ja kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita varten.

Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen osalta biokerosiinin osuuden tulisi kasvaa 40 prosenttiin. LVM:n suunnitelma vastaa EU:n tavoitetta.

Lue myös:
Artikkeli: Kohti kestävää kehitystä ja Bio-hubia