Smartwingsin Boeing 737 MAX -kone (OK-SWB) lähti matkaan Oslosta, josta se suuntasi Tsadin N’Djamenan kautta Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Sieltä matka jatkui kuuden tunnin lennolla Etelämantereelle, jossa kone vieraili kahden tunnin ajan ennen paluumatkaa. Lennolle Kapkaupungista Trolliin toimitettiin jatkuvasta säätietoja ja päivityksiä määräkentän olosuhteista datalinkin sekä satelliittipuhelinyhteyden kautta. Määränpäässä odotti 3000-metrinen jään päälle rakennettu lumipäällysteinen kiitotie eli skiway. Sen jarrutustehot oli mitattu tarkkaan ennen laskeutumista turvamarginaalien varmistamiseksi. Säätilaa seurattiin viiden päivän ajan ennen lennon viimeisen osuuden toteuttamista.
Lumen avulla skiway kestää paremmin Antarktiksen kuumaa aurinkoa kuin pelkkä jää. Skiway on merkitty reunoiltaan 100 metrin välein mustilla muovilevyillä, jotka ovat lähes ainoa referenssi lentäjälle. Lennot toteutetaan loppumatkasta näkölentosääntöjen mukaisesti, sillä Antarktiksella ei ole mittarilähestymislaitteita eikä varsinaista GPS-pohjaista lähestymismenetelmääkään. Operaatiota oli valmisteltu useiden kuukausien ajan ja sen suoritti erikoiskoulutettu kolmen kokeneen lentokapteenin miehistö. He olivat käyneet läpi koulutuksen, jossa alue ja lento-olosuhteet tulivat tutuiksi. Lentäjät suorittivat myös arktisen selviytymiskurssin. Lentokone oli varustettu tehtävää varten polaarialueelle soveltuvilla varusteilla, joiden lisäksi mukana oli erityisiä varaosia koneen toiminnan turvaamiseksi. Trollin tutkimusasema sijaitsee Prinsessa Märthan rannikolla Kuningatar Maudin maalla noin 235 kilometriä Etelämantereen rannikolta. Asemalla suoritetaan ilmastotutkimusta ja tehdään tieteellisiä kokeita.
Viime aikoina Etelämantereella on käynyt mm. Icelandairin Boeing 767 ja Hi Flyn Airbus A340. Etelämantereella on nähty myös suomalaisvärejä, sillä Jetflite on lentänyt sinne useita kertoja Falcon 7X -liikesuihkukoneella. Ensimmäistä kertaa suomalainen lentokone laskeutui Etelämantereelle vuonna 2015. MH
Lue myös:
|
|||