Datalinkki korvaa radioliikenteen ohjaamoissa - 4D tekee tuloaan

ESA_inmarsat_Iris_1Euroopan avaruusjärjestö ESA ja englantilainen satelliittioperaattori Inmarsat solmivat yhteystyösopimuksen, joka tähtää ilmaliikenteen turvallisuuden parantamiseen ja nykyaikaistamiseen. Datalinkit tulevat korvaamaan vuosikymmeniä vanhan VHF-radiolähetteen ensisijaisena kommunikointitapana. Hanke tuo myös 4D-lentoprofiilit monta askelta lähemmäs todellisuutta.

Marraskuun lopussa allekirjoitettu sopimus on ensimmäinen askel yhteistyössä, joka tarjoaa tähtää pitkän aikavälin suunnitelmiin ilmaliikenteen hallinnassa ja lentoliikenteen turvallisuuden parantamisessa vuoteen 2018 mennessä. Solmitun sopimuksen arvo on 15 miljoonaa euroa.

Julkisyksityinen Iris Precursor -yhteistyöhanke tulee olemaan keskeinen osa Euroopan tulevaisuuden kommunikaatioinfraa. Satelliittipohjainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä tulee  vastaamaan kiristyviin kansainvälisiin määräyksiin. Inmarsatin olemassaoleva SwiftBroadband Safety -ratkaisu on isossa roolissa uudessa järjestelmässä.  Se tuo lentokoneisiin jatkuvasti päällä olevan datayhteyden.

Inmarsat_logo_1”Sopimus vankistaa asemamme ilmailun turvallisuuspalveluiden tuottajana. Olemme sitoutuneet niihin jo vuodesta 1990 alkaen jolloin tulevaisuuden navigointi järjestelmät (FANS, Future Air Navigation System) esiteltiin tukemaan turvallista kommunikointia maailman lentoyhtiöille”, sanoi Inmarsatin toimitusjohtaja Rupert Pearce.

”Tähtäämme yhteistyöhankkeella jatkamaan kehittyvien turvallisuuspalveluiden tarjoamista lentoyhtiöille ympäri maailman lentojen reitityksen, ympäristön ja kustannussäästöjen avulla”.

Inmarsatilla on 20 vuoden kokemus johtavana yhteyden tarjoajana ja asiakkaina on 98 prosenttia kaikista lentoyhtiöistä. Samalla Hawaiin Airlines on jo aloittanut lentokokeet SwiftBroadBand Safety -järjestelmällä osana hanketta, joka tähtää sen käytön hyväksyntään valtamerten ylityksissä.

Iris Precursor yhteistyö päivittää SwiftBroadbandin vastaamaan maassa olevilta VHF datalinkeiltä vaadittavia standardeja ja se luo maanpäälle satelliittipeiton. Inmarsat on koonnut hankkeeseen teollisuusryhmittymän, joka koostuu 16 yhtiöstä kahdeksasta ESA:n jäsenmaasta.

Iris Precursor on myös osa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatila-hankkeen (SESAR, Single European Sky Air Traffic Management Research Programme) kehitystä. SESAR:n tarkoituksena on kehittää unionille suorituskyvyltään huipputasoinen lennonjohtoinfrastruktuuri, jonka avulla varmistetaan lentoliikenteen turvallinen ja ympäristöystävällinen kehitys.

SESAR-hanke pyrkii vähentämään lentoaikaa Euroopassa 8-14 minuuttia ja säästämään jopa 500 kg polttoainetta sekä 1575 kg CO2 päästöjä keskimäärin per lento. Myös ilmaliikenteen hallinnan kustannusten odotetaan puolittuvan.

Inmarsat tukee jo nykyisellään lentoliikenteen turvallisuutta lähes 10 000 lentokoneessa ADS-C (Automatic Dependent Surveillance Contract) ja CPDLC (Controller Pilot Data link Communications) FANS -palveluillaan


Datalinkki korvaa puhetarpeen ja satelliitit tuovat kapasiteettia

Iris_programme_for_air_traffic_managementVuoteen 2020 mennessä Euroopan ilmatilassa ennustetaan lentävän päivittäin jopa 40 000 lentoa. Nykyiset lennonjohtojärjestelmät eivät kykenisi hoitamaan tätä valtavaa liikennemäärää. Uusi järjestelmä pyrkii tekemään ilmailusta entistä turvallisempaa modernin kommunikoinnin avulla.

Maailmanlaajuiset satelliittien kautta toimivat digitaaliset linkit tarjoavat paljon suurempaa kapasiteettia ja ne tulevat olemaan uusi standardi ohjaamoympäristöissä. Perinteistä radioyhteyttä käytettäisiin vain erityistapauksissa.

Iris Precursor on iso askel eteenpäin, joka modernisoi ilmaliikenteen hallintaa ja tekee ennenkaikkea datalinkeistä pääasiallisen kommunikointitavan korvaten lopulta lentäjien käyttämän radiopuhelinliikenteen kokonaan. Iris Precursorin päivitysten myötä palvelu saavuttaa vaaditun tason turvallisuuskriittisissä operaatioissa mannerten yläpuolella ja tuo satelliittipeiton maanpäällisen verkon tueksi.

Alkuvaiheessa hanke keskittyy kuitenkin Eurooppaan mutta kehitystyön myötä avautuu myös mahdollisuuksia laajentaa toimintaa Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan, Tyynenmeren alueelle sekä muualle missä maanpäälliset laitteistot rajoittavat lentoliikenteen kasvua.

Hankkeen myötä kehittyy myös teknologia, jota käytetään ilmasta-maahan kommunikaatiossa 4D-lentoratojen tarpeisiin. 4D-lentorataa varten välitetään tietoa koneen paikasta (lat/long), korkeudesta ja ajasta.

Ilmaliikenteen hallinta helpottuu jatkuvasti päivittyvän tiedon avulla. Lennon reitin tarkan seurannan avulla saavutetaan optimaalinen lentorata määränpäähän. Sen myötä luvassa on parempia reitityksiä, koneiden saapumisjärjestystä voidaan säädellä jo kauempaa lentokentän ja ilmatilan kapasiteetin käytön maksimoimiseksi.

Operaattoreille 4D tarkoittaa lyhempiä lentoaikoja ja entistä vähemmän odotusta taivaalla. Se tukee myös jatkuvan liu'un lähestymisiä. Lentoratojen optimointi vähentää polttoaineen kulutusta, viiveitä ja päästöjä.

Vuoteen 2028 mennessä Iris mahdollistaa koko 4D-lentoradan kehityskaaren maailmanlaajuisesti ja datalinkki on ensisijainen viestintätapa ohjaajien ja lennonjohdon välillä.

Lue myös: