Lentoasemajärjestö ACI Europen julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan Helsinki-Vantaan lentoasema on edelleen Euroopan 12. merkittävin lentoliikenteen solmukohta eli hubi. Euroopan alueen parhaat vaihtoyhteydet maailmalle tarjosivat Frankfurt, Amsterdam ja Pariisi. Niitä seurasivat Istanbul ja Lontoo.

Vertailtaessa Helsinki-Vantaata muihin Pohjoismaiden lentokenttiin Tukholman Arlandaan, Oslon Gardemoeniin tai Kööpenhaminan Kastrupiin korostuu Helsinki-Vantaan kansainvälinen merkitys entisestään. Suomen päälentoasema on portti Euroopan ja Aasian välillä ja se on vaihtolentoliikenteen solmukohtana suurempi kuin minkään toinen pohjoismainen lentoasema.

Helsinki-Vantaa kuuluu ACI Europen toissijaisten eli secondary hubien listalla ns. "New Kids on the Block" -kategoriaan yhdessä Moskovan Sheremetyevon, Lissabonin ja Düsseldorfin lentoasemien kanssa. Nämä lentoasemat ovat parantaneet merkittäväksi yhteyksiään vuodesta 2006 lähtien. Prosentuaalinen parannus on huimat +331 prosenttia.

Helsinki-Vantaan tarjoamien vaihtoyhteyksien määrä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana yli 75 prosenttia. Sen ansiosta lentoasema on noussut Euroopan tärkeimpien lentoliikennekeskuksien eli hubien joukkoon.

Helsinki-Vantaa on säilyttänyt rankinginsa sijalla 12 viimeisen kymmenen vuoden ajan. Samalla aikavälillä Moskovan Sheremetyevo on noussut sijalta 14 sijalle 8. Lissabon puolestaan on sijalta 19 sijalle 15. Düsseldorf puolestaan harppasi sijalta 25 sijalle 16.

Nämä toissijaiset hubit ovat Helsinki-Vantaata lukuunottamatta kasvattaneet myös suoria yhteyksiä. Suurinta kasvu oli Moskovassa +77% prosenttia. Lissabonissa kasvua oli 45 prosenttia ja Düsseldorfissa 20 prosenttia. Helsinki-Vantaalla laskua oli yhdeksän prosenttia.

Tutkimuksessa mitattiin niitä päälentoasemien tarjoamia vaihtoyhteyksiä, jotka asiakas voi ostaa lentoyhtiöltä yhtenä lippuna. 

 Helsinki peittoaa vaihtoyhteyksissä Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon lentoasemat. Kun vaihtoliikennettä kehitetään, siitä hyötyvät kaikki. Tämä näkyy Suomessakin, sillä suomalaisilla on väestömäärään suhteutettuna erinomaiset yhteydet eri puolille maailmaa.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolaisen mukaan lentoliikenne tukee vahvasti Suomen talouden kilpailukykyä. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan nyt kansallinen projekti, jossa hyvistä lentoyhteyksistä otetaan kaikki mahdollinen irti niin matkailun kehittämisessä kuin investointien ja ulkomaisten yhtiöiden toimipisteiden houkuttelussa Suomeen.

"Menestyvä kansainvälinen lentoasema stimuloi maansa taloutta ja työllisyyttä ja sillä tärkeä merkitys koko kansantalouden kannalta. Esimerkiksi Suomessa lentoliikenne työllistää 100 000 henkeä ja sen osuus bruttokansantuotteesta on noin kolme prosenttia. Tämä on yksi syy siihen, miksi lentoasemat havittelevat kasvua vaihtomatkustuksesta ja miksi kilpailu eri lentoasemien välillä on kovaa", kertoo Savolainen.

Finavian kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaa on muutaman vuoden sisällä valmis palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Lentoaseman laajentaminen takaa Suomen hyvät lentoyhteydet myös tulevaisuudessa. Uutta kasvua haetaan paitsi lisäämällä kapasiteettia myös panostamalla entistä enemmän markkinointiin ja myyntiin.

"Hyvän maantieteellisen sijainnin ja kilpailukykyisten palveluiden lisäksi Helsinki-Vantaan etuna on, että lentoasemalla on tilaa kasvaa. Terminaaleja on mahdollista laajentaa ja kiitotiekapasiteetti riittää kasvavalle liikenteelle. Lisäksi lentokonemelun vaikutusalueella asuvien määrä on pieni verrattuna moniin eurooppalaisiin lentoasemiin", toteaa Savolainen.

Eniten yhteyksiä Aasiaan

 Helsinki-Vantaan asemaa lentoliikenteen merkittävänä eurooppalaisena solmukohtana korostaa etenkin Helsingin ja Aasian välinen runsas reittivalikoima.

 Helsingistä on tarjolla 31 suoraa viikoittaista lentoa Japaniin, mikä on kolmanneksi eniten koko Euroopassa. Japanin-reittien määrässä mitattuna Helsinki-Vantaa on tällä hetkellä Euroopan suurin lentoasema. Kööpenhaminasta viikoittaisia lentovuoroja Japaniin on seitsemän, Tukholmasta ja Oslosta ei yhtäkään. Kiinan kohteisiin viikoittaisia lentoja on Helsingistä 25, Kööpenhaminasta 14 ja Tukholmasta yhdeksän.

 Reittien määrä on kasvanut jälleen tänä vuonna Finnairin avattua toukokuussa reitit Helsingistä sekä Kiinan Guangzhouhun että Japanin Fukuokaan. Lokakuussa Helsinki-Vantaan asema Pohjoismaiden johtavana lentoliikenteen solmukohtana korostuu entisestään, kun Qatar Airways avaa yhteyden Helsingistä Lähi-idän nopeimmin kasvavaan hubiin, Dohaan. Sen ansiosta Suomesta avautuvat yhä monipuolisemmat lentoyhteydet paitsi Lähi-itään myös Intiaan, Afrikkaan ja Australiaan.

 ACI Europen tutkimuksesta käy ilmi, että Helsinki-Vantaalta on tarjolla 8 509 relevanttia vaihtolentoyhteyttä, jolla lentoasema nousee 12. sijalle eurooppalaisten lentoasemien vertailussa. Kööpenhaminalla vastaava luku on 5 831 (sija 14), Oslolla 3 948 (sija 17) ja Tukholmalla 2 898 (sija 22). Samaisessa kategoriassa kärkikolmikkona olivat omilla luvuillaan Frankfurt 68 877, Amsterdam 52 141 ja Pariisi 48 049.

ACI Europe Airport Industry Connectivity Report 2016 (PDF-tiedosto)