KETJU26-varautumisharjoitus kokosi huhtikuun lopussa yhteen lähes sata viranomaista ja logistiikka-alan yritysten edustajaa. Harjoituksen lähtötilanteessa oltiin kuvitteellisesti tilanteessa, jossa Suomi joutuu sotilaallisen voimankäytön kohteeksi. Logistiikkasektoriin kuuluvat Ilmakuljetus-, Maakuljetus-, Vesikuljetus- ja Satamapooli.
Harjoitus perustui Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) julkaisemaan skenaarioon ”Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus”. Kyseinen yritysten varautumisen tueksi tehty sotilaallisen voimankäytön skenaario, julkistettiin 28. huhtikuuta 2026.
KETJU26-harjoitukseen osallistujat kävivät läpi skenaarion mukaisia tapahtumakulkuja ja tarkastelivat, miten liikenneyhteydet sovitetaan mahdollisimman toimiviksi niin maassa, merellä kuin ilmassa. Harjoituksessa huomioitiin myös isäntämaatuen (Host Nation Support, HNS) antaminen Suomeen saapuville ja Suomessa toimiville liittolaisjoukoille.
”Harjoitus osoitti, miten laaja-alaisesti kriisi vaikuttaisi yhteiskuntaan. Kriisin eri vaiheissa tarvittaisiin viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten tiivistä yhteistyötä. Harjoituksessa korostui myös se, että organisaatioiden on pidettävä huolta omista työntekijöistään, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä”, sanoi HVK:n johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen.
Logistiikkaketjut ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa: yhden osa-alueen häiriö heijastuu nopeasti koko järjestelmään. Osallistujat arvioivat muun muassa resurssien riittävyyttä, priorisointia, polttoainehuollon jatkuvuutta sekä sitä, miten tilannekuva ja tiedonvaihto saadaan pidettyä yhtenäisenä viranomaisten ja yritysten välillä. Kriittiset riippuvuudet tunnistettiin, ja kehittämiskohteille laadittiin suunnitelmat.
”Tällaiset harjoitukset ja keskustelut ovat erittäin tärkeitä. Sotilaallinen liikenne ja kuljetukset rullaavat samoilla väylillä ja rakenteilla siviililogistiikan kanssa. Siksi yhteistyö merellä, satamissa, lentokentillä ja raide- ja maantieliikenteen solmukohdissa on välttämätöntä”, totesi everstiluutnantti Tamio Salminen Puolustusvoimien Pääesikunnan logistiikkaosastolta.
Harjoituksessa kuultiin myös asiantuntijoiden esityksiä ja jaettiin Ukrainasta saatuja kokemuksia.
”Varautuminen on tekoja. Harjoituksen suurin anti oli avoin keskustelu ja se, että viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyöllä löydettiin ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin”, summasi Salminen.
Toista kertaa pidetty varautumisharjoitus järjestettiin yhteistyössä Puolustusvoimien ja Huoltovarmuusorganisaation logistiikkasektorin ja Polttonestepoolin kanssa. Logistiikkasektoriin kuuluvat Ilmakuljetus-, Maakuljetus-, Vesikuljetus- ja Satamapooli.
Varautumis- ja valmiusharjoitukset ovat normaalia huoltovarmuustoimintaa. Harjoituksissa testataan ja kehitetään yhteistyötä sekä yhteiskunnan valmiutta selviytyä poikkeustilanteissa. Harjoitus on rahoitettu HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmasta.
Lue myös: