Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeen tarjouspyyntövastaukset saapuvat 31. tammikuuta kello 16 mennessä. Tämän jälkeen käynnistyy laaja ja monivaiheinen prosessi koneiden ja niiden suorituskykyjen tarkemmasta arvioinnista. Edessä on tuhansien tietosivujen tosittamista koelennoilla ja simulaatioissa.

 ”Ilmavoimien suorituskyky varmistetaan tällä hankkeella 2060-luvun alkuun saakka. Mukana ovat kaikkien alojen osaajia kuten lentäjiä, insinöörejä, juristeja ja valtionhallinnon tuntijoita. Päätöksenteossa on suuri vastuu tuottaa oikea tieto, että voimme katsoa peiliin vuonna 2050. Hornetin osalta meni hyvin ja niistä ollaan tyytyväisiä ja ylpeitä”, kertoo Puolustusministeriön HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

HX-hankintapäätös tehdään 2020-luvun alun arvioiden pohjalta, mutta elinkaaren ajan kehityspotentiaali kyettävä ennustamaan 2060-luvulle saakka.

”Puolustusjärjestelmää rakennetaan pääesikunnan johdolla. Mukana ovat Ilma-, Meri- ja Maavoimien suorituskyvyt. Niiden on pelattava yhteen, jotta kokonaisturvallisuus on kunnossa. Siten muodostetaan uskottava ja kriisejä ehkäisevä puolustuskyky, jota kehitetään kokonaisuutena", jatkaa Puranen.

Ensimmäinen vastaus RFQ (Request For Quotation) -tarjouspyyntöön vastaanotetaan keskiviikkona 30. tammikuuta 2019. Ilmavoimat odottaa saavansa kaikkien viiden konevalmistajan vähintääkin minimivaatimukset täyttävät tarjouspyynnöt torstaina 31. tammikuuta virka-ajan päättymiseeen mennessä.

Tarjousten tietomäärä on valtava, jopa tuhansia sivuja. Tiedot ovat salaisia eikä Ilmavoimat kerro niitä julkisuuteen.

Hävittäjävalmistajat saattavat kuitenkin itse avata tarjouksiaan ja koneensa ominaisuuksia jossain määrin, halutessaan korostaa mahdollista etuaan kilpailijoihin nähden.

Nyt saatava RFQ-tarjoukset ovat alustavia, joita tarkennetaan kevään 2019 aikana, kun kaikkien viiden toimijan kanssa käydään viikon mittaisia jatkoneuvotteluja. Niiden aikana on analysoida ja saada ymmärrys valmistajien tarjoamasta konseptista ja kokonaisuudesta.

Tarvittaessa annetaan ohjeistusta saada tarjouksesta paremmin Suomelle sopiva. Neuvotteluiden päätteeksi syksyllä 2019 tehdään tarkennetut ns. revised RFQ-tarjouspyynnöt.

”Tällä hetkellä kyse on 64 koneesta. Niillä on määrä korvata Hornetin suorituskyky täysimääräisesti uudella monitoimihävittäjällä, joka on käytössä vähintään 30 vuotta. Tätä täydennetään myös ilmatorjunnan suorityskyvyllä. Valitulla konetyypillä tulee olla myös toinen merkittävä käyttäjämaa 2060-luvulla. Siten varaosien hinnat ja saatavuus ovat merkittävästi paremmat, kuin jos Suomi olisi ainoa hävittäjätyypin käyttäjä”, täsmentää Puranen.

Tehtävän evaluoinnin tulokset perustuvat todennettuun tietoon ja laadukkaaseen prosessiin. Myös tasapuolisuuteen ja läpinäkyvyyteen on kiinnitetty huomiota. Päätöksentekomallille on tehty laadunvarmistusta: HX-hankkeelle ulkoisen arvion tekee Deloitte ja hanketta audioi lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Hankkeessa korvataan siis nykyisten Hornetien laajat suorituskyvyt viidellä osa-alueella. Ne ovat ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, kaukovaikuttaminen, ilmasta-merelle ja tiedustelun, valvonnan sekä johtamisen suorituskyvyt.

”Yksin kone ei riitä vaan tarvitaan myös maailman parhaat lentäjät, mekaanikot ja toimintatavat sekä aseistus”, täsmentää Puranen.

”Maata ei puolusteta teollisen yhteistyön paketilla vaan Suomelle parhaalla monitoimihävittäjäjärjestelmällä. Hankkeessa evaluoidaan suorituskyvyn lisäksi myös kehityspotentiaali. Mikäli toimijan antama tarjous ei pääse läpi seulasta se ei ole mukana lopullisessa arvioinnissa. Ainoa lopullisesti pisteytettävä asia on suorityskyky, muut vaatimukset pitää vain läpäistä tavalla tai toisella” avaa Puranen.

”Laaja maa tarvitsee yli 60 hävittäjää, koska on kyettävä toimimaan eri puolilla Suomea. Puolustusjärjestelmä tai konsepti ei enää päde jos lukuja rukataan paljon alaspäin. Sitten jouduttaisiin tekemään muita ratkaisuja”, toteaa Eskelinen.

Lopulliset tarjouspyynnöt lähtevät vuonna 2020 ja hankintapäätös tehdään 2021. HX-hankkeen prosessi on suunniteltu tuottamaan tiedon, mikä on paras hävittäjä Suomen toimintaympäristöön.

Evaluoinnin perusteella Puolustusvoimat tekee hankintasuosituksen, joka johtaa parlamentaariseen päätökseen. Lopputulemana ei ole hävittäjävaihtoehtojen keskinäistä järjestystä eikä tietoa mikä konetyyppi jäi hopealle.

”Kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa. Ylläpito- sekä käyttökustannukset hoidetaan normaalin puolustusbudjetin puitteissa. Vuotuinen käyttökustannus on noin 10 prosenttia puolustusbudjetista ja ainoastaan hankintahinta on maksettava erillisrahoituksella”, yksinkertaistaa Puranen tulevia kustannuksia.

Lopullinen konemäärä ei välttämättä ole edes viimeisen vuoden 2020 puolivälissä tehtävän tarjouspyynnin sisällä. Konemäärä tiedetään vasta neuvotteluprosessin lopulla, kun optimoidaan paras suorituskyky Suomelle. Koneet tilaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

”Kyse on kokonaispaketista, joita on lopussa tarjolla viisi erilaista”, jatkaa Eskelinen.

”Lopullisessa tarjouspyynnössä on myös erilaisia sanktiopykäliä, mikäli suorituskykyvaatimukset eivät täyty. Pyrimme validoimaan tiedon oikeellisuuden ja jos on epävarmuutta niin huomioon otetaan huonoin mahdollinen arvo”, kommentoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinöörikenraalimajuri Kari Renko.

Suomelle paras vaihtoehto on saada kaikki viisi hävittäjävalmistajaa eli Lockheed Martin , Boeing, Dassault Aviation, BAE Systems ja Saab pysymään mukana loppuun asti. Kilpailuasetelma tuo parhaat tarjoukset ja alimmat hinnat.

Ensimmäiset uudet koneet tulevat Suomeen 2025 ja viimeiset vuonna 2030, kun koko HX-järjestelmä on käytössä hankinnan mukaisessa FOC-suorituskyvyssä (Full Operational Capability).