(päivittynyt 7.9. klo 12.50) Suomen Ilmavoimat menetti 100 vuotta sitten kaksi S.I.A.I. Savoia S.9 -lentovenettä onnettomuuksissa Sveitsin Alpeilla.  Kyseisissä kahdessa erillisessä 7.9.1920 tapahtuneissa lentoturmissa menehtyi kaikkiaan neljä ihmistä. Turmapäivästä tuli myöhemmin ilmavoimien vainajien muistopäivä, jota vietetään ilmavoimien palveluksessa kuolleiden muistoksi.

Ilmavoimien palveluksessa kuolleiden muistoa kunnioitetaan seppeleenlaskutilaisuuksilla kaikissa joukko-osastoissa 7. syyskuuta. Ilmavoimat suorittaa lisäksi myös ylilennot Tikkakoskella, Kouvolassa ja Vesivehmaalla.

Ilmavoimien vainajien vuosipäivää vietetään ilmavoimien palveluksessa kuolleiden muistoksi. Muistopäivä on ns. alppilentäjien lento-onnettomuuksien vuosipäivä ja kyseisestä turmasta tulee 7.9.2020 kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Alppilentäjät eli majuri Väinö Mikkola, vänrikki Carl-Erik Leijer, luutnantti Äly Durchman ja italialainen mekaanikko Carlo Riva olivat siirtolentämässä Ilmavoimille hankittuja Savoia S.9 -lentoveneitä. Suunnitellun lentoreitin oli määrä kulkea Italiasta Sveitsin Alppien yli ja edelleen kohti Suomea.

Lentoveneet lähtivät aamulla 7.9.1920 ilmaan Italiasta Lago Maggiore -järveltä. Molempien koneiden nähtiin ylittävän Sveitsin raja yhdessä, jonka jälkeen konekunnat erkanivat. 

Hieman myöhemmin Vänrikki Leijerin ohjaamasta lentoveneestä kerrotaan pudonneen osia, jonka jälkeen kone syöksyi Zürich-järveen kello 09.35. Majuri Mikkolan lentovene puolestaan katosi ja se löydettiin viisi viikkoa myöhemmin 11. lokakuuta Glims-jäätiköltä. Koneen kello oli pysähtynyt aikaan 08.47. Kaikki neljä menehtyivät erillisissä  7. syyskuuta 1920 tapahtuneissa lento-onnettomuuksissa.

Lentoturmien syytä ei koskaan saatu varmasti selville. Mahdollisiksi syiksi on arveltu koneiden valmistusvirheitä ja sabotaasia. Muita mahdollisia syitä ovat myös sääilmiöt sekä eksyminen reitillä ja muut inhimilliset tekijät.

S.I.A.I. Savoia S.9 -lentoveneet olivat puurakenteisia kaksipaikkaisia ja -tasoisia. Niiden voimanlähteenä oli työntöpotkurilla varustettu 6-sylinterinen Fiat A-12bis -moottori. Koneetyypin toiminta-aika oli noin neljä tuntia. ja matkalentonopeus oli 170km/h.

Näiden kahden lentoturmissa tuhoutuneen lentoveneen hankintahinnan 185 000 Suomen markkaa ilmavoimille lahjoitti suomalainen tupakkatehtailija A. K. Christides.

Suomen ilmailuvoimilla oli jo aiemmin vuosina 1919-1920 käytössä yksi Savoia S.9 -lentovene, jonka Italian hallitus lahjoitti Suomelle. Tämä koneyksilö 2B 500 tuhoutui vain reilun puolen vuoden käytön jälkeen kovassa laskussa jo toukokuussa 1920. Tuolloin konetta lensi majuri Mikkola.


Vainajia muistetaan seppeleenlaskuin ja ylilennoin

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla alppilentäjien haudalla pidetään perinteinen seppeleenlaskutilaisuus.

Tikkakoskella lentäjien muistomerkillä pidettävän tilaisuuden yhteydessä lennetään ylilento Hawk-suihkuharjoituskoneilla.

Ilmavoimat toteuttaa ylilennot myös Kouvolassa ja Vesivehmaalla.

Kouvolan Alakylässä lennetään alppilentäjä majuri Väinö Mikkolan kotitalon paikalla sijaitsevan muistomerkin yli kello 13.

Ylilento suoritetaan yhdellä Hawk-suihkuharjoituskoneella Utin ilmakillan järjestämän Alppilentäjien turmasta 100 vuotta -tilaisuuden yhteydessä. Lento tehdään etelästä lähestyen noin 300 metrin korkeudessa. Tapahtumassa ylilennon suorittaa myös Maavoimien NH90-kuljetushelikopteri.

Vesivehmaalla Ilmavoimat lentää Vesivehmaan lentopaikan museohallin yli kello 13.00-13.15 välisenä aikana Lahden Ilmasillan järjestämän Ilmavoimien vainajien päivän seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä. Lento suoritetaan yhdellä Hawk-suihkuharjoituskoneella idästä länteen. Lentotoiminnalla on säävaraus.

Ilmavoimien palveluksessa menehtyneille on pystytetty erilaisia muistomerkkejä ympäri Suomea.

Sveitsin Sumvitgiin uusi alppilentäjiä kunnioittava muistolaatta

Alppilentäjien muiston kunnioittamiseksi Ilmavoimat ja Lentovarikon kilta hankkivat pronssisen muistolaatan, joka paljastetaan Sveitsin Sumvitgissä järjestettävässä pienimuotoisessa tilaisuudessa jo 6. syyskuuta 2020 (Ohessa uutiseen 7.9. lisätty kuva).

Laatta kiinnitetään kallioseinämään Piz Urlaun -vuoren juurella Val Russeinissa tekojärven rantaan lähelle Mikkolan ja Durchmanin koneen putoamispaikkaa.

Koronapandemiasta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksi Suomen Ilmavoimien edustajat eivät pääse osallistumaan tapahtumaan.

Muistolaatan kiinnitystilaisuudessa on mukana Sveitsistä muun muassa Sveitsin ilmavoimien edustaja, Suomea edustavat Sveitsin-suurlähettiläs Timo Rajakangas ja Sveitsissä asuva Durchmanin sisaren jälkeläinen Pauli Immonen, jonka aloitteesta muistolaatta hankittiin.

Muistopäivälle Sumvitgiin suunnitellut suuremmat tilaisuudet on jouduttu siirtämään koronavirusrajoitusten vuoksi myöhempään ajankohtaan.

Sveitsin Zürich-järven rannalla sijaitsee toinen alppilentäjien muistolaatta. Se asennettiin paikalleen vuonna 1959. Tämä muistomerkki sijaitsee osoitteessa Seestrasse 51, 8702 Zollikon. Muistolaatta on kiinnitetty rantabulevardin ja rannan väliseen muuriin laiturialueella.

Alppilentäjistä on tuotettu myös dokumenttielokuva

Kolmen suomalaisen sotilaslentäjän hengen vaatineista tapahtumista on kuvattu myös Valos filmituotannon dokumenttielokuva Alppilentäjät. Suomen Ilmavoimamuseon kanssa yhteistyössä toteutetun dokumentin on ohjannut Ilkka Liettyä.

Alppilentäjät elokuvan sponsoreita ovat Patria Oy sekä Italialainen siviili-ilmailujärjestö Società Italiana Aviazione Civile. Tuotantoa ovat avustaneet lukuisat muut toimijat.

Elokuvan tekijät arvioivat myös tuovansa julki uudenlaista tietoa onnettomuuden syistä. 100 vuotta sitten onnettomuustutkinta ei ollut yhtä kehittynyttä kuin nykyisin. Sadan vuoden takaisen turman tutkiminen on luonnollisesti haasteellista. Elokuvaa varten on tehty uusia rekonstruointeja, virtuaalimallinnuksia sekä asiantuntijahaastatteluita. Näiden perusteella elokuva lupailee uutta teoriaa, joka johti näihin traagisiin lentoturmiin.

Elokuvan ensi-ilta viivästyi koronapandemian seurauksena. Se kuitenkin mahdollistaa lopulliseen versioon lisättävän kuvamateriaalia ilmavoimien 100:nnen muistopäivän tilaisuuksista. Tämä osaltaan täydentää tarinaa. Elokuvan viivästettyä ensi-iltapäivää ei ole vielä julkistettu. MH

Päivitys 7.9. kello 12.50: Lisätty ilmavoimien kuvat alppilentäjistä sekä muistolaatan kiinnitystilaisuudesta Sveitsin Sumvigtistä.