Kaupungin uudeksi maamerkiksi muodostuneesta hotelli Torni Tampereesta tehtiin lauantai-iltana kello kahdeksan jälkeen laskuvarjohyppy, kertoo Aamulehti. Hotellin Moro Sky Barin kattoterassin yli kolmemetriset lasiseinät eivät pidätelleet BASE-hyppääjää. Tämä Suomen korkein hotelli kohoaa 88,5 metriin. Samasta paikasta hypättiin jo viime vuonna pian rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Viime marraskuussa tehdyn BASE-hypyn jälkeen terassi (otsikkokuvassa) suljettiin hetkeksi ja seinien päälle lisättiin kiipeilyesteiksi mm. vaijereita. Ne eivät kuitenkaan näytä pidätelleen eilistä hyppääjää, joka Aamulehden haastatteleman silminnäkijän mukaan olisi ollut pukeutunut Hämähäkkimieheksi.

Hotellin mukaan hyppääjä pääsi seinämän päälle avustajia käyttäen. Matalasta exit-korkeudesta huolimatta hyppy onnistui. Varjonsa koottuaan hyppääjä nousi odottaneeseen autoon. Hänen henkilöllisyydestään ei ole tietoa.

Sokos Hotel Torni Tampere (kuvassa vasemmalla) ei 88,5-metrisenä kohteena anna virheitä anteeksi. Kuvun varassa ehtii olla vain muutamia sekunteja ja niiden aikana pitää ohjata varjo laskeutumisen mahdollistavalle alueelle.

Laskeutumisen yhteydessä saattaa hyppääjän ohella vaarantua myös maassaolijoiden turvallisuus. Lauantainen tempaus järkytti myös silminnäkijöitä hotellin kattoterassilla, sillä he eivät heti ymmärtäneet että hyppääjällä oli laskuvarjo.

Hotellin johto pahoitteleekin tiedotteessaan lähiympäristölle aiheutunutta uhkaa. Myös viranomaisiin aiotaan olla yhteydessä.

"Teimme viime syksynä hyppyjä hankaloittavia turvallisuustoimenpiteitä asiantuntijoiden neuvojen mukaisesti. Valitettavasti lauantai-illan tapahtumat osoittavat, että muiden avustuksella yksi henkilö onnistui ohittamaan esteet", kertoo hotellinjohtaja Mikko Kankaanpää.

"Tampereen Torni-hotellin turvallisuuteen on kiinnitetty jo rakennusvaiheessa erittäin paljon huomiota, eikä kukaan asiakas voi vahingossa pudota terassilta."

Hotelli aikoo arvioida turvatoimenpiteiden tasoa ja riittävyyttä välittömästi yhdessä viranomaisten ja turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Sen jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä. Tavoitteena on, että uusia hyppyjä ei pääse enää tapahtumaan.

BASE-hypyt

BASE tarkoittaa laskuvarjohyppyä ilma-aluksen sijasta erilaisilta kiinteiltä alustoilta  (B = Building, A = Antenna, S = Span ja E = Earth), Kuten lyhenteestä ilmenee, niitä voivat olla rakennukset, antennimastot, sillat ja vuoret.

Jopa alle 100 metristä tehdyt BASE-hypyt ovatkin merkittävästi vaarallisempia kuin normaali laskuvarjohyppytoiminta. Matalan korkeuden ohella vaarana on törmääminen hyppyalustaan (vuorenseinämä, rakennus tai antennin harus), mikäli varjo kääntyy avauksessa.

BASE-hypyt eivät Aamulehden viime vuoden Torni Tampere -hotellin hypyn jälkeen haastatteleman poliisin mukaan ole Suomessa varsinaisesti kiellettyjä, mutta niiden suorittajat tunkeutuvat monesti luvattomasti suljetuille alueille ja tiloihin.

Kiinteiltä alustoilta on hypätty niin kauan kuin toimivia laskuvarjoja on yleensä ollut. BASE-harrastuksen alkuna pidetään kuitenkin 70-luvun lopun hyppyjä El Capitan -jyrkänteeltä Yosemiten kansallispuistossa Yhdysvalloissa.

Ensimmäiset suomalaiset BASE-harrastajat puolestaan suuntasivat 1980 Norjassa 1100 metriä korkealle lähes pystysuoralle Trollväggen-jyrkänteelle (kuva yllä), joka sittemmin houkutteli hyppääjiä eri puolilta maailmaa.

Lajissa käytetään usein erikoisrakenteista BASE-varjokokonaisuutta, jossa ei ole varavarjoa. Pääkupuna matalissa hypyissä käytetään liitovarjoa, joka on suunniteltu ja pakattu aukeamaan mahdollisimman nopeasti. Tavallisen urheilulaskuvarjon kehittymistä puolestaan hidastetaan mukavuuden takia.

Normaalissa laskuvarjotoiminnassa päävarjon on oltava täysin kehittyneenä 600 metrin korkeudessa. Näin mahdollisessa vajaatoiminnassa jää aikaa käyttää varavarjoa.

Nykyisin BASE-hyppyjä tehdään myös siipihaalareissa. Näin vapaapudotusaikaa saadaan pidennettyä korkealta vuoren jyrkänteiltä hypättäessä ja rinnettä pitkin lennettäessä.

Suomessa on korkeintaan joitakin kymmeniä lajin aktiiviharrastajia. BASE-hyppyjä on tiettävästi tehty muistakin suomalaisista kohteista, mutta tyypillisesti harrastajat kuitenkin etsivät kohteensa ulkomailta. T.T.