Säätutka-asiantuntijat eri puolilta maailmaa ovat julkaissut katsauksen radiohäiriöistä, jotka haittaavat säätutkien toimintaa. Häiriöiden syy on yleensä langaton laite, joka toimii väärällä radiotaajuudella. Toiminta aiheuttaa säätutkakuvaan erilaisia häiriöitä kuten ylimääräisiä viivoja. Ilmatieteen laitoksen mukaan vastaavia häiriötä on havaittu Suomessa vain harvoin.

Säätutkien häiriöistä huolissaan olevat tutkijat ovat tehneet vetoomuksen kansainvälisestä yhteistoiminnasta häiriöiden välttämiseksi.

Säätutkan vastaanottimen pitää olla äärimmäisen herkkä, jotta se saa sadepisaroista heijastuvista signaaleista selvää. Vain murto-osa tutkan lähettämästä pulssista heijastuu pisaroista takaisin, sillä tyypillisessä sateessa on 1-5 mm kokoisia pisaroita noin 10 cm välein. 

Muut tiedonsiirtosignaalit ovat usein satoja kertoja voimakkaampia kuin sadepisaroista palautuvat signaalit, ja peittävät helposti alleen kaiken tiedon sateista.

Modernit tutkat antavat muutakin tietoa ilmakehässä liikkuvista partikkeleista kuten lumihiutaleista ja sadepisaroista.

"Jos tutkan alueella on vain yksi häiriölähde, se pilaa säätiedon vain kapeassa sektorissa ja se voidaan poistaa kuvasta ja täyttää viereisten alueiden mittausten avulla. Jos häiriölähteitä on enemmän, oikean sateeseen liittyvän tiedon löytäminen on yhä vaikeampaa. Lopulta säätutka muuttuu kokonaan käyttökelvottomaksi", kuvailee tutkijaryhmää johtanut Ilmatieteen laitoksen tutkija Elena Saltikoff.

YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) sopii radiotaajuuksien jakamisesta eri käyttötarkoituksiin,  jotta laitteet voisivat toimia häiritsemättä toisiaan. Suomessa taajuuksien käyttöä ohjaa radiolupamenettelyllä Viestintävirasto.

Taajuuksien käytön suunnittelulla pyritään varmistamaan, että radiojärjestelmille on osoitettavissa riittävästi käyttökelpoisia, mahdollisimman häiriöttömiä radiotaajuuksia. Viestintäviraston luvan tarvitsevat kaikki radiolähettimet, joita ei ole erikseen vapautettu luvasta.

Suomessa Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos ovat tehneet tiivistä yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Muissa maissa yhteistyö ei ole vielä yhtä vakiintunutta. Yhteistyön ansiosta häiriöt Suomen säätutkissa ovat harvinaisia, mutta tapahtuessaan näkyvät silti laajalti julkisuudessa.

Ilmatieteen laitoksen ylläpitämään Suomen säätutkaverkostoon kuuluu kymmenen tutkaa, joiden mittaukset yhdessä kattavat valtaosan koko maasta.

"Esimerkiksi viime kesänä ihmetystä aiheutti Virosta tullut häiriö, joka näkyi selkeästi tutkakuvissa Tallinnan ja Helsingin välisenä viivana", kertoo Saltikoff.

Myös Ilmavoimien harjoituksissa käytetty hävittäjien laukaisema tutkien häirintään nimenomaisesti tarkoitettu metallisoiduista liuskoista muodostuva ns. silppu (englanniksi chaff) aiheuttaa satunnaisesti häiriöitä myös säätutkiin.

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus 2/2016 järjestetään 14.-24. marraskuuta Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella. Senkin aikana todennäköisesti käytetään silppua (lue lisää linkeistä jutun lopussa).

Suomen säätutkaverkkoon kuuluu kymmenen tutka-asemaa. Ilmatieteen laitoksen säätutkat sijaitsevat Korppoossa, Vantaalla, Kaipiaisissa, Kesälahdella, Ikaalisissa, Kuopiossa, Utajärvellä, Vimpelissä, Luostotunturilla ja Petäjävedellä.

The Threat to Weather Radars by Wireless Technology

Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja aiheesta: