Vapaavuori, Lyly, Vauramo ja Jansson pitävät kriittisenä, että vaihdottoman yhteyden maakunnista ja nopean yhteyden Helsingistä lentoasemalle mahdollistavaa Lentorataa ryhdytään konkreettisesti edistämään pikaisella aikataululla. Yhdessä joukko edustaa maan kahta suurinta kaupunkiseutua sekä merkittävimpiä liikennesektorin yhtiöitä. Nykyisellään lentorata ei vielä sisälly kansallisiin tai eurooppalaisiin liikenneinvestointisuunnitelmiin, vaikka Lentoradasta on tehty erilaisia selvityksiä.
Lentorata avaisi kasvumahdollisuuksia Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentokentän kautta muualle Suomeen. Se parantaisi myös erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskusten kansainvälistä saavutettavuutta. ”Tämä on koko Suomea hyödyttävä hanke. Tarvitsemme kolmannen raiteen Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsinkiin tukemaan pääradan toimivuutta. Pääradan on oltava toimiva ajatellen koko maan vetovoimaa, matkailua ja kehittymistä työssäkäyntiyhteyksistä teollisuuden ja viennin kuljetuksiin”, pormestari Lyly painottaa. Lentorata luo vaihdottoman ja 15–20 minuuttia nopeamman yhteyden lentoasemalle pääradan ja oikoradan suunnista – siis lähes koko maasta. Lentoradalla on myös kytkentä mahdolliseen Tallinnan tunneliin ja sen kautta eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Lentorata on mielekäs, vaikka Tallinnan tunneli ei toteutuisi ja yhteydet Tallinnaan perustuisivat lauttaliikenteeseen. Lisäksi Lentorata vapauttaisi koko pääradan välityskykyä, vähentäisi liikenteen häiriöherkkyyttä ja mahdollistaisi kauko- ja lähiliikennetarjonnan kehittämisen sekä parantaisi maakuntien ja Helsingin seudun kytkentöjä kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen. Pormestarit painottavat, että Lentoradan avulla Suomella on mahdollisuus yhdistää lähivuosikymmeninä etelän suurimmat kaupunkiseudut Helsinki, Tampere ja Turku noin tunnin yhtenäiseen saavutettavuusalueeseen. Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo korostaa, että lentoliikenne Suomeen on nopeassa kasvussa. Nykyarvioiden mukaan Helsinki-Vantaan kautta Suomeen tulisi muutaman vuoden kuluttua 30 miljoonaa matkustajaa.
VR Group painottaa, että nykyisellään Suomen rataverkon valtasuoni päärata ja erityisesti Helsinki–Tampere-rataosa on täynnä, eikä junavuoroja ole mahdollista lisätä kysytyimpinä aikoina. VR:n matkustajamäärät Helsinki–Tampere-välillä ovat kasvaneet 2016–17 yhteensä keskimäärin 21 prosenttia vuoden 2015 matkustukseen verrattuna. ”Uusi suora rata Helsinki–lentoasema–Kerava, eli niin sanottu Lentorata, poistaisi nykyisen pullonkaulan ja mahdollistaisi lisää junia pohjoiseen ja itään. Kriittisen tärkeää on lisätä kapasiteettia Helsingin ja Tampereen välille, jossa on eniten matkustusta ja kysyntää. Matkustajille radasta olisi paljon hyötyjä: kaukojunat pysähtyisivät lentoasemalla. Näin muodostuisi nopea ja kätevä yhteys ympäri Suomen suoraan Helsinki-Vantaalle ja päinvastoin. Helsingin lentokentältä saataisiin toimivat vaihtoyhteydet lentojen, junien ja bussien kesken”, VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson visioi. ”Lentoradan lisäksi pitää panostaa myös ahtaan Helsingin ratapihan ja Helsinki–Pasila-välin välityskyvyn parantamiseen. Tähän kaavailtu Pisararata olisi yksi ratkaisu, jotta kasvavalle junaliikenteelle saadaan tilaa ja mahdollisuuksia”, hän jatkaa. Vuonna 2017 valmistuneen Liikenneviraston ESSI-selvityksen mukaan Lentorata on pääosin maan alle suunniteltu kaukoliikenteelle suunnattu yhteys Keravan Kytömaan ja Pasilan välille. Rata kulkee lentoaseman terminaalin kautta. Sekä pääradalta että oikoradalta tulisi yhteydet Lentoradalle, joten Lentorata toisi vaihdottomat yhteydet maakunnista lentoasemalle. Lentorata poistaisi pääradan pahimmat pullonkaulat ja mahdollistaisi liikennemäärän kasvattamisen edelleen.
|
|||
