Ilmavoimien F/A-18 Hornetit ja Flygvapnetin JAS 39 Gripenit keräsivät keskiviikkona vitostien varteen runsaasti Baana 2016 -harjoituksesta kiinnostuneita. Toiminta pyörii kello 9–23 lähes keskeytyksettä lukuunottamatta kello 17-18 olevaa lypsytaukoa. Lentäjien ohella mukana on maantietukikohdan toiminnoista vastaavia joukkoja.

Ilmavoimat järjestää harjoituksia eri puolilla maata sijaitsevissa maatietukikohdissa keskimäärin kerran vuodessa. Lusissa Heinolassa harjoiteltiin viimeksi vuonna 2011. Järjestelyistä on jälleen vastuussa Karjalan Lennosto. Toimintaan osallistuu kuitenkin koneita Ilmavoimien muista yksiköistä.

Käytössä on 2300-metrinen normaalia leveämpi osuus Lahdesta Mikkeliin johtavaa vitostietä eli ns. Lusin suora (yllä, klikkaa kuvat suuremmaksi). Harjoituksen ajaksi sen ympärille rakennetaan lentotoiminnan mahdollistava varustus. Tien varteen tuodaan mm. lennonjohto- ja sääasemakontit.

Suoran lounaispäähän asennetaan TILS-lähestymisjärjestelmä (Tactical Instrument Landing System). Se mahdollistaa toiminnan huonossa säässä: TILS-lähestymisessä ratkaisukorkeus on 200 jalkaa eli noin 60 metriä.

Lisäksi kiitotien 06/24 varteen viedään normaalit yötoiminnan mahdollistavat valot. Myös oikeaa lähestymiskulmaa osoittavat PAPI-valot (Precision Approach Path Indicator, näkyy punaisena kuvassa alla) kuuluvat maantietukikohdan varustukseen.

Jo hyvissä ajoi ennen harjoitusta Lusin suoralla tehtiin maastotarkastus. Siinä varmistettiin, että kiitotien ympäristön täysin estevapaa alue on riittävä eli 23 metriä keskiviivasta kumpaankin suuntaan (kiitotie on 30 metrin levyinen). Koska edellisestä harjoituksesta on jo viisi vuotta, raivaustoimia jouduttiin tekemään ennen lentotoiminnan aloittamista.

Baana 16 -harjoituksen rakentaminen käynnistyi viime viikon perjantaina. Vitostien liikenne katkaistiin ja ajoneuvot ohjattiin kiertoreitille. Samantien imuautot aloittivat maantietukikohdan kiitotie- ja seisonta-alueiden puhdistamisen niille vuosien varrella kertyneestä hiekasta ja muusta irtoroskasta.

Imeytyessään Hornetin suihkumoottoriin ilmanottoaukkojen kautta vieras esine saattaisi aiheuttaa pahojakin vaurioita. Tämä FOD-ongelma (Foreing Object Debris) aiheuttaa sen, että imuroinnin jälkeen kiitotiestä tulee ns. puhdasalue. Sillä saa ajaa vain erikseen tarkastetuilla ajoneuvoilla, joiden renkaiden uurteista on kivet poistettu.

Ruotsalaiset vierailivat Cross Border -hengessä

Keskiviikkona Baana 2016 -harjoitukseen osallistui kaksi Ruotsin ilmavoimien Norrbottens Flygflottilj F 21:n Gripeniä Luulajasta. Koneiden tekninen henkilöstö saapui Lusin tukikohtaan pakettiautolla, jossa oli tarvittava varustus käsisammuttimista ja hinausaisasta alkaen.

Ruotsissa oli kylmän sodan aikana laaja hajautettujen tukikohtien verkosto, mutta sitä ei ole käytetty 15 vuoteen. Nyt kiinnostus on herännyt uudelleen ja mahdollisuus käydä tutustumassa suomalaisiin menetelmiin Lusin tukikohdassa otettiin vastaan.

Ruotsalaiset, suomalaiset ja norjalaiset hävittäjät lentävät nykyisin yhdessä lähes viikottain kaikkien kolmen maan ilmatilassa ns. Cross Border Training -harjoituksissa. Niissä koneet tukeutuvat omille kentilleen. Viime vuoden syyskuussa ruotsalaiset Gripenit kävivät ensi kertaa suomalaisessa maantietukikohdassa Hosiossa Ranualla Baana 2015 -harjoituksessa.

Ilmavoimien konetyypeistä McDonnell Douglas (Boeing) F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien ohella Lusissa ovat jo käyneet BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskone, Casa C295M -kuljetuskone ja Pilatus PC-12NG -yhteyskone. Alkuviikon aikana tilapäiseltä kiitotieltä on lennetty noin 200 operaatiota päivässä.

Hornetien laskuissa on Baana 2016 -harjoituksessa satunnaisesti hyödynnetty myös paikalle tuotua siirrettävää jarruvaijerijärjestelmää. Sillä pysäytetään noin 250 km/h nopeudella laskuun tuleva, 15 tonnia painava hävittäjä kymmenessä sekunnissa runsaan sadan metrin matkalla. Alunperin lentotukialuskäyttöön suunnitellussa Hornetissa tällaiseen laskuun tarvittava takarungosta alas laskettava jarrukoukku on vakiovaruste.

Oman lisänsä Lusin harjoituksiin tuo se, että kiitotien varrella on asutusta. Esimerkiksi läheisen maatilan lehmille taataankin illansuussa lypsyrauha tunnin tauolla lentotoiminnassa.

Paikalliset kyläyhdistykset puolestaan hyödyntävät aivan kiitotien finaalin vieressä sijaitsevaa peltoa pysäköintialueena. Tämä on kaikille osapuolille hyödyllistä, sillä muuten kiertotien reunoille pysähtelevät koneita katsovien autot ruuhkauttaisivat liikenteen.

Tiistaina parkkialueelle oli myyty neljän euron P-lippuja peräti 1200 autolle. Harjoitus siis selvästi kiinnostaa suurta yleisöä. Erityisesti illansuussa paikalle on saapunut paljon väkeä.

Koska keskiviikkona mukana olivat ruotsalaiset Saab JAS 39 Gripenit, kävijämäärän ennustettiin kasvavan vielä tiistaitakin suuremmaksi. Katsojille oli tarjolla useita myyntipisteitä, joista sai perinteisiä herkkuja kuten grillimakkaraa. Tuotot menevät kylän omaan toimintaan.

Myös luonto on läsnä toimittaessa maaseudulla. Lennonjohtokontin viereisellä pellolla lentotoimintaa seurasi tyynesti neljän joutsenen parvi. Tiistai-iltana saatiin puolestaan havaintoja hirvistä ja kaksi Hornetia jäikin yöksi tukikohtaan. Varmuuden vuoksi lentoonlähtöä ei tehty pimeässä hirvivaaran takia.

Miksi maantiellä?

Nykysodassa ensimmäinen tavoite on aina lamauttaa vastustajan ilmapuolustus. Siihen voidaan käyttää omaa ilma-asetta ja kauaskantoisia järjestelmiä kuten ballistisia ohjuksia. Täsmäaseiden kehitys on suurentanut uhkaa entisestään.

Siksi Ilmavoimien taistelutaktiikkaan on jo vuosikymmenet kuulunut hävittäjien hajauttaminen maantietukikohtiin ja työkentille eri puolille maata. Tavoitteena on pysyä askel vastustajan päätöksentekoketjun edellä siirtämällä aktiivisesti kalustoa käytössä olevien taistelutukikohtien välillä. Menetelmiin kuuluvat myös harhautus ja tiedustelun vaikeuttaminen.

Taivaalla kone on aina paremmassa turvassa kuin maassa ja liikkuvuus tuo taistelunkestävyyttä. Omassa toiminnassaan Ilmavoimat korostaa nopeutta, ulottuvuutta, voiman keskittämistä ja tulen tarkkuutta. Näin pyritään heti saavuttamaan paikallinen ilmaylivoima ja ratkaisu omaksi eduksi.

Vaikka voimat on hajautettu, ilma-asetta johdetaan keskitetysti, jotta sen teho voidaan maksimoida. Hajautettujen sodan ajan tukikohtien toiminnassa reserviläisillä on keskeinen rooli. Lentotekniikan eli aseistuksen, tankkauksen ja huoltojen ohella tarvitaan monenlaisia osaajia.

Tukikohtien vartiointiin, miehistön huoltoon ja ilmatorjuntaan on varattu runsaasti joukkoja. Baana 2016 -harjoituksessa on mukana 328 henkeä, joista reserviläisiä tällä kertaa on 65 ja varusmiehiä 137. Nyt Baanassa ei ollut mukana kaikkia taistelutukikohdan elementtejä, esimerkiksi ilmatorjuntaa ei tällä kertaa harjoiteltu. T.T.

Lue myös: