(Päivittynyt klo 21.03) Valtioneuvosto tukee Pyhtään lentopaikan eli RedStone Aeron Helsinki-East Aerodromen kehitystä kohti tulevaisuuden digitaalista lentokenttää ja ehdottaa hankkeelle 2,5 miljoonan euron määrärahaa. Pyhtäälle kehittyy tulevaisuuden ilmaliikenteen teknologioiden kehitysalusta.

Suomen hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Se sisälsi ehdotuksen digitaalisen lentokenttätoiminnan avustuksesta 2,5 miljoonan euron määrärahalla. Valtionavustus on tarkoitus myöntää Helsinki-East Aerodome investointikokonaisuuteen Pyhtäällä.

"Nyt pystytään konreettisesti viemään eteenpäin digitaalisen lentokentän konseptia ja luomaan lentoliikenteen kehityskeskus. Ilmaliikenne nousee tämän myötä muiden liikennemuotojen kanssa merkitykseltään samanarvoiseksi ja tulee palvelemaan monipuolisilla tavoilla yhteiskuntaa”, avasi Helsinki-East Aerodromen omistajan RedStone Aeron toimitusjohtaja Esa Korjula.

“Meidän vastuulla on nyt saada aikaan konkretiaa. Vaikka valtion tuki on osoitettu Helsinki-Eastille on kyseessä valtakunnallinen ratkaisu liikennemuotojen kehittämisessä ja lentokenttäverkoston toimivuudessa”, jatkaa Korjula.

 Lentokenttien digitalisoinnin pilottiprojektilla on valtakunnallinen merkitys, sillä se tulee mahdollistamaan niin olemassaolevan maakunnallisen lentokenttäverkoston toimintaedellytykset kuin yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää palvelevien uusien lentokenttien syntymisen.  

“Maakuntien lentokenttäverkoston olemassaolo ja käyttö on nykyisin uhattuna. Lentokentät ovat usein kiinni eikä niitä voi käyttää. Meillä on ratkaisu miten lentokenttäverkosto saadaan pidettyä auki ja toimimaan tehokkaasti sekä taloudellisesti”.

 “Kyse ei ole pelkästään nykyisestä lentokenttäverkostosta, sillä on olemassa paljon paikkoja joissa on oma pieni lentokenttä. Ne voidaan nostaa elinkeinoelämän käyttöön. Esimerkkinä Hangon matkailu ja Hangon lentokenttä tai Iisalmen teollisuus. Vastaavia paikkoja on Suomessa vaikka kuinka paljon”

 “Välineet ovat syntymässä ja siihen ei tarvita sähköistymistä. Tekninen kehitys ja määräysmuutokset ovat mahdollistaneet kaupallisen ilmakuljetuksen yksimoottorisilla ilma-aluksilla. Jo se tuo ilmaliikenteen entistä suuremman joukon ulottuville”.

Ilmataksit, logistiikkadronet sekä sähkölentokoneet ovat osa ilmaliikenteen lähitulevaisuuden murrosta, joka palvelee yhteiskuntaa monin eri tavoin. Helsinki-East Aerodrome tulee toimimaan kehitys- ja testialustana tulevaisuuden tarpeisiin. Uusien ilmaliikennemuotojen käytön yleistyessä ne tulevat tarvitsemaan laajan lentokenttä- ja laskeutumispaikkaverkoston. 

“Lentokenttäverkoston lisäksi tulevaisuuden ilmaliikenne kuten logistiikkadronet ja ilmataksit tarvitsevat omaa infraa. Pystysuoraan nousuun ja laskeutumiseen kykenevä ilma-alus tarvitsee valvotun paikan, joka soveltuu laskeutumiseen. Tätä kaikkea valmistellaan”, kertoo Korjula.

“Tällä hetkellä käynnissä on keskustelut tutkimuslaitosten, yliopistojen ja niiden kehitysyksiköiden tuomisesta Pyhtään lentokentälle", avaa Korjula kehityshankkeita.

Pyhtäällä sijaitseva Helsinki-East Aerodrome (EFPR) on Suomen uusin toiminnassa oleva lentokenttä, jonka kehityshankkeisiin on aiemminkin myönnetty erilaisia avustuksia.

Nykyisin lentoliikennettä palvelee kiitotie 15/33, jolla on pituutta 1000 metriä ja leveyttä 30 metriä. Pyhtään lentokentällä on myös oma ilmatieteen laitoksen säähavaintoasema. Infra on kaikkien toimijoiden käytettävissä.

Pyhtään lentopaikan alueelle sijoittuu merkittävää ilmaliikenteen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lentokenttäympäristö antaa puitteet testata ja tutkia mm. perinteisen ja tulevaisuuden ilmaliikenteen yhteensovittamista turvallisesti saman ilmatilan käyttäjiksi. Jo nyt lentokentällä on miehittämättömien ilma-alusten testitoimintaa ja esimerkiksi etälennonjohtoratkaisun kehitysprojekti.

Digitalisoinnin ensimmäinen vaihe tarkoittaisi esimerkiksi juuri etälennonjohtoratkaisuja, ilmatilan hallintaa, satelliittiteknologian käyttöönottoa, ja 5G-ohjattua autonomista kunnossapitoa.

Helsinki-East Aerodrome kehittyy myös lähestymismenetelmien osalta ja lähitulevaisuudessa tarjolle tulee myös mittarilähestymismenetelmä. Itse menetelmä on valmis ja koelennetty. Ilmailulain muutokset ovat käynnissä ja tarvittavien muutosten jälkeen lentopaikka nousee menetelmän julkaisun jälkeen uudella tavalla osaksi valtakunnallista liikenneinfraa.

Nykyisen 1000 metrin pituisen kiitotien jatkaminen on myös jo pitkällä. Luvassa on 700 metriä lisää pituutta, kun kiitotietä jatketaan molempiin suuntiin. Sorapinnalle tarvitaan enää asfaltointi. Lisäksi kiitotievalaistuksesta on käyty tarjouskierrokset. Myös näiltä osin kyseessä on merkittävä investointi, sillä kyse on ammattitoimintaan suunnitellusta valaistusratkaisusta.

Pyhtäälle alkaa talven jälkeen nousta lisää hallitilaa, sillä lainvoimaiset rakennusluvat mahdollistavat kahden yhteensä 1700 nelimetrin kokoisen hallin rakentamisen. Seuraavien hallien lupahakemukset ovat virellä.

Tavoitteena on saada Pyhtäälle myös sähkölentokoneiden latausinfra lentokaudelle 2022.

Helsinki-East Aerodromen lentokenttäalue on kaavoitettu ja sen on hallinto-oikeuden vahvistama. Asiasta on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sieltä odotetaan ratkaisua vuodenvaihteessa.

Pyhtäällä järjestetään vuosittainen ilmaliikenteen ammattilaisten Tech Runway -kongressi- ja messutapahtuma. Seuraavan kerran Tech Runway järjestetään 1. syyskuuta 2022. Lentopaikan ympärille on muodostunut myös toimialan LIFT-verkosto, johon kuuluu niin yhteiskunnallisia kuin elinkeinoelämän toimijoita.

Heinäkuussa 2021 Helsinki-East Aerodromella järjestettiin myös useita satoja ihmisiä paikalle houkutellut ilmailutapahtuma. Myös tällaiselle ilmailutapahtumalle Korjula lupailee jatkoa. Pyhtäällä sijaitsee myös mm. vapaalentotunnelin sisältävä tapahtuma- ja elämyskeskus Aeronautica Arena. MH

Päivitys 18.11. kello 21.03: Lisätty Esa Korjulan haastattelu ja tietoja Pyhtään lentopaikan kehityshankkeista.

Lue myös: