(Päivittynyt klo 22.25) Suomen hallitus on neuvotellut kehysriihessä vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Tiedotustilaisuudessa hallitus ilmoitti, että Suomen turvallisuudesta pidetään huolta. Osana tätä kokonaisuutta panostetaan myös rajaturvallisuuteen. Rajavartiolaitoksen MVX-hankkeelle annettiin tilausvaltuutus ja esitetään myönnettäväksi aiempaa suurempi määräraha. Valvontalentokonehankkeessa ei ole voitu edetä ilman tilausvaltuutusta, mutta töitä hankkeessa on tehty koko odotusajan Suomen rajaturvallisuuden eteen. Lähitulevaisuudessa edessä siintää myös uusi helikopterihankinta.

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa 5. huhtikuuta 2022 hallitus ilmoitti Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen johtavan kehyspoikkeukseen. Tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina.

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksen suorituskykyä vahvistetaan merkittävällä lisärahoituksella. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, laajamittaisen maahantulon hallintaan ja meriturvallisuuteen osoitetaan merkittävästi lisävoimavaroja. Tämä näkyy muun muassa henkilöstön määrän nopealla lisäämisellä noin 100 rajavartijalla ja uusina investointeina.

Hallituksen antama tilausvaltuutus ja lupaus Rajavartiolaitoksen MVX-hankkeelle myönnettävästä lisämäärärahasta mahdollistaa hallitusohjelmaan kuuluneen valvontalentokonehankinnan etenemisen kohti tilausta. Rajavartiolaitoksen MVX-hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla.

Luvassa on myös muita määrärahalisäyksiä Rajavartiolaitokselle vuosille 2022-2026. Muuttuneesta turvallisuustilanteesta aiheutuviin välttämättömiin lisähankintoihin kohdennetaan 20 miljoonaa vuonna 2022, 45 miljoonaa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa vuonna 2024 sekä 6,4 miljoonaa vuosina 2025 ja 2026. Tähän sisältyy esimerkiksi maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän jälkimmäisen vaiheen rahoitus.

MVX-hankkeen rahoitus oli pitkään epäselvä ja sen arvioitiin tuovan jopa useamman vuoden viivästymisen valvontalentokoneiden hankintaan. Rajavartiolaitoksesta kerrottiin Lentoposti.fi:lle loppuvuodesta 2021, että käynnissä on suunnitelma nykykaluston suorituskyvyn ja käytettävyyden varmistamiseksi. Tuolloisen arvion mukaan Dorniereilla lennettäisiin vuoteen 2027 saakka vaikka MVX-hankkeelle saataisiin rahoitus vuoden 2022 aikana.

Viivästyminen vuoteen 2023 saakka tarkoittaisi sitä, että nykyisillä Dornier 228 -valvontakoneilla operoitaisiin vuoteen 2028 tai jopa vuoteen 2029 saakka. Alkuperäinen suunnitelma oli korvata Dornierit jo vuoden 2025 aikana.

Nykyiset Dornier 228 -valvontalentokoneet itsessään toimivat edelleen, mutta elinkaaren päässä ovat erityisesti tehtäväjärjestelmät, tutkat, kamerapallot ja tietoliikennejärjestelmät. Pohdinnassa onkin vuoden 2022 aikana ollut vaihtoehtoja järjestelmien päivityksen suhteen nykyiseen kalustoon. Dornierien suorituskykyjen ylläpidon vaihtoehtoja tarkastellaan parhaillaan ja työ on kesken.

Rajavartiolaitoksen mukaan MVX-hankkeen lopulliset tarjouspyynnöt lähetetään vasta, kun rahoitus on kunnossa. Odotusaikana on tehty edelleen tiedonhakua, jotta tulevaa tarjouspyyntöä voidaan edelleen tarkentaa.

Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja rahoituspäätöksen tultua on olemassa nopea valmius käynnistää osallistumisilmoitus ja tarjouspyyntö. MVX-hankkeessa toteutetaan vielä tarkennettu tietopyyntökierros kevään 2022 aikana.

"Nyt saavutetun päätöksen seurauksena tavoitteena on solmia hankintasopimus vuoden 2023 aikana ja saada uudet suorituskyvyt käyttöön vuonna 2026. hankinnan kohteena on edelleen kaksi monitoimilentokonetta", kertoi MVX-hankkeen hankepäällikkö Kenneth Rosenqvist Lentoposti.fi:lle.

MVX-hankkeessa on tutustuttu erilaisten valvontakoneiden ja niiden järjestelmien suorituskykyihin mm. Kanadassa, Ranskassa ja Italiassa. Sen lisäksi eri valmistajien ehdokkaita on käynyt esittäytymässä myös Suomessa. Hankeryhmä on pyrkinyt tutustumaan käytössä oleviin erilaisiin ratkaisumalleihin ja konsepteihin. Näin on voitu hakea oppia niistä samaan tapaan kuin aikanaan tehtiin ulkovartiolaiva Turvan osalta.

"Tutustuessa ratkaisuihin niiden omassa toimintaympäristössä ja verraten sitä omiin tarpeisiin nähdään mitä ei pidä tehdä ja mitä ehdottomasti pitää tehdä", kommentoi Vartiolentolaivueen komentaja Matti Lallukka Lentoposti.fi:lle.

"MVX-hankkeen viiveissä on se hyvä puoli, että on ollut mahdollistuus tarkentaa vaatimuksia ja konseptia. Hiomalla tarpeita voidaan osaltaan nopeuttaa neuvottelukierroksia. Viive tuo kuitenkin omat haasteensa operatiiviseen toimintaan Dornier-koneiden tehtäväkelpoisuuden ylläpidossa", jatkoi Lallukka.

Rajavartiolaitoksen ilma-aluksia operoivan Vartiolentolaivueen huolenaiheina ovat MVX-hankkeen viiveissä olleet muut tulevat hankinnat. Pahimmillaan viiveet olisivat voineet johtaa aikataulullisesti siihen, että tulevaa helikopterihanketta toteutetaan samanaikaisesti MVX-hankkeen kanssa.

Tämä olisi voinut tuoda lisähaasteita myös määrärahojen osalta. Lisäksi henkilöstöresurssit ovat rajalliset, sillä samat osaajat joutuisivat viemään läpi kahta suurhanketta samanaikaisesti.

“Nyt tilanne ja aikataulut näyttävät selkeästi paremmilta ja MVX-hanke etenee ennen tulevaa helikopterihanketta”, arvioi Lallukka.

MVX-hankkeelle oli aiemmin haettu sisäministeriön hallinnonalalta 60 miljoonan euron määrärahaa. Hankkeessa nykyisten Dornier 228 -valvontakoneiden suorituskyky oli määrä korvata aiempaa kehittyneemmällä ja suuremmalla konetyypillä. Riittävä käytettävyys vaatii vähintään kaksi uutta ilma-alusta sekä kattavat huolto- ja tukipalvelut.

Nyt luvassa oleva 163 miljoonan euron määräraha on edelleen tarkoitettu nimenomaan Dornier 228 -valvontalentokoneiden korvaamiseen suorituskykyisillä ja moderneilla lentokoneilla. Muuttunut turvallisuusympäristö on luonnollisesti huomioitu suorituskykyjen kehittämiseksi mikä ei aikaisemmalla 60 miljoonan euron määrärahalla olisi ollut mahdollista.

"Aiempi määräraha-arvio eli 60 miljoonan perustui Dornierien korvaamiseen minimisuorituskyvyillä. Määrärahalla olisi voitu korvata nykyiset suorituskyvyt, mutta kehittämiseen ei olisi kyetty", täsmensi Rosenqvist.

Muuttunut turvallisuustilanne pakotti kuitenkin tarkastelemaan uudelleen MVX-hankkeen kriittisiä suorituskykyvaatimuksia. Niiden osalta on huomioitu erityisesti kasvava tarve itärajalla tapahtuvaan valvontaan ja sen edellyttämiin suorituskykyihin. 

"Lisäksi kustannustaso on noussut selvästi verrattuna tilanteeseen vuonna 2020, jolloin edellinen tietopyyntö toteutettiin. Hankinnan mahdollinen sisältö selviää tarkemmin pian julkaistavasta tarkennetusta tietopyynnöstä", päätti Rosenqvist.

Suomelle on siis luvassa entistä suorituskykyisempi ratkaisu. MVX-hankkeessa on koko ajan ollut tavoitteena rakentaa ainutlaatuinen suorituskyky Rajavartiolaitoksen ja koko Suomen tarpeisiin. MH

Päivitys kello 22.25: Lisätty MVX-hankepäällikkö Kenneth Rosenqvistin haastattelu ja tarkennettu Dornierien mahdollisia suorituskykypäivityksiä.

Lue myös artikkeli: Suomen meripelastuskyky Pohjoismaiden huipulla – viimeinen Rajan Super Puma modifikaatio valmistui

Lue myös aiemmat MVX-hankkeesta kertovat uutisemme: