Tasavallan presidentti myönsi kesäkuussa 2020 kolme uutta lentokapteenin arvonimeä

presidenttiTasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi presidentin esittelyssä 11. kesäkuuta 60 arvonimeä joiden joukossa oli kolme uutta lentokapteenin arvonimen saanutta ilmailijaa. Lentokapteenin arvonimet myönnettiin Osmo Jalovaaralle, Kari Kokolle sekä Raimo Turuselle.

Osmo Joe Jalovaara on entinen toimitusjohtaja ja diplomi-insinööri Espoosta. Elinkeinoelämän palveluksessa useassa eri yrityksessä työskennellessään Jalovaara matkusti 90 maahan ja teki kauppaa 60 eri maassa.

Osmo_Jalovaara_FAI Ilmailu-uran Jalovaara aloitti vuonna 1954 Ilmavoimissa lentoupseerikurssilla ja lentopäiväkirjan ensimmäinen merkintä on tehty 20. heinäkuuta 1954. Lentokokemusta hänellä on sotilasilma-alusten osalta Focke-Wulf Fw 44J Stieglitzistä, VL Viimasta, VL Pyrystä ja Valmet Vihurista,

 Sotilaslentopäiväkirjasta löytyvät myös merkinnät de Havilland Vampiresta ja BAE Systems Hawkista sekä hävittäjien osalta Saab Drakenista ja MiG-21:stä.

Siviili-ilmailun puolella Jalovaaralla on ollut yksityislentäjän lupakirja vuodesta 1955 lähtien, joka oli yhtäjaksoisesti voimassa vuoteen 2019 saakka. Ajoittain voimassa on ollut myös ansiolentäjän ME/IFR -lupakirja.

Jalovaaran viimeinen lentopäiväkirjamerkintä tuli 30. heinäkuuta 2019. Tuolloin ensimmäisestä merkinnästä oli kulunut 65 vuotta ja lentolupakirja oli ollut voimassa huimat 64 vuotta ja 4 kuukautta, joka saattaa olla jopa epävirallinen Suomen ennätys. Lentotunteja vuosikymmenten aikana kertyi noin 2400.

Jalovaara tunnetaan sivilli-ilmailun puolella harraste- ja urheiluilmailijana, mutta erityisesti aktiivisena toimijana useissa ilmailuyhdistyksissä. Niissä työtunteja on kertynyt mittavasti lentotuntimäärää enemmän.

Ilmailuyhdistystoiminnan saralla Jalovaaran tuorein meriitti on vuodelta 2019, jolloin hänelle myönnettiin 50-vuotisjuhlia viettäneen Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) kultainen ansiomerkki n:ro 7. Jalovaara on IMY:n perustajajäsen. Merkittävän kansainvälisen tunnustuksen Jalovaara sai vuonna 2017, kun hänet kutsuttiin kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n kunniajäseneksi historian toisena suomalaisena.

Jalovaara toiminut yhdistysrintamalla myös Suomen Ilmailuliiton (SIL) hallituksen jäsenenä sekä varapuheenjohtajana 1980 ja 1990-luvuilla. Vuonna 2004 hän sai SIL:n kunniajäsenyyden. Jalovaara on toiminut myös Suomen Ilmailumuseota ylläpitävän Ilmailumuseosäätiön puheenjohtajana 1980-luvulla. Tuolloin ilmailumuseo sai käyttöönsä toisen suuren näyttelyhallin. Edellisten lisäksi Jalovaara on myös Suomen Urheilutaitolentäjien perustajajäseniä.

 Vitriini aamulla 21.5.17Merkittävimpien meriittien kärjessä on kuitenkin Jalovaaran työpanos rakennustoimikunnan jäsenenä Kauhavan Lentokonepuiston eteen.

Lentokonepuistoa ja sen kokoelmaa on rakennettu Kauhavan keskustaan vuodesta 2006 alkaen yhteistyössä Kauhavan kaupungin ja Lentosotakoulun Killan kesken.

 Vuonna 2018 valmistuneesta Lentokonepuistosta rakentui merkittävä ilmailuhistoriallinen nähtävyys, kun sen kokoelmiin saatiin kaikki seitsemän ilmavoimiemme historiallista koulukonetyyppiä vuosikymmenten varsilta. Niistä neljällä konetyypillä Jalovaarakin ehti lentää ilmailu-uransa aikana.

vik_logo_gif_musta Kari Veikko Kokko on entinen UPM:n palveluksessa työskennellyt autoasentaja ja lennonopettaja Valkeakoskelta. Kokko aloitti ilmailuharrastuksen perinteisellä lennokkitaustalla 15-vuotiaana vuonna 1956. Seuraavassa vaiheessa hän siirtyi aluksi yksipaikkaisen vuonna 1949 valmistuneen PIK-7 Harakka II -purjelentokoneen (H-45) ohjaimiin. Kyseinen kone on ollut esillä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.

Kaikkiaan jo 63 vuotta jatkuneen ilmailu-uransa aikana Kokko on lentänyt purjelentokoneilla, moottoripurjelentokoneilla, ultrakevyillä sekä moottorikoneilla.

Ilmailukokemusta Kokolle on kertynyt myös lennonopettajana hänen kouluttaessaan oppilaita purjelentokoneilla, moottoripurjelentokoneilla sekä ultrakevyillä. Lentolupakirja sekä lennonopettajakelpuutukset ovat Kokolla edelleen voimassa. Lentotunteja on vuosikymmenten aikana kertynyt noin 1600. Kokko lensi myös Harakka-purjelentokoneen viimeisen lennon vuonna 2000.

Ilmailuharrastuksen ja lentokoulutuksen lisäksi Kokko on toiminut aktiivisesti ilmailukerhossa. Hän on toiminut parikymmentä vuotta Valkeakosken ilmailukerhon puheenjohtajana ja on edelleen kerhon varapuheenjohtaja. Kokko on myös vastannut 35 vuotta ilmailukerhon Grob-moottoripurjekoneen huoltotoimista sekä huolehtinut osaltaan myös kerhon Lotilanjärven jäälentokentän kunnossapitotoimista. Valkeakosken ilmailukerhon toimipaikka on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Kokko on lisäksi lentänyt palolentoja Pirkanmaan moottorilentoklubilla sekä toiminut purjelentokoneiden hinaustehtävissä.

Redbirds_ilmailumuseoEino Raimo Turunen on entinen sähkösuunnittelija ja sähköteknikko Vihdistä ja tunnetaan taitolentäjänä. Turunen oli yksi kolmesta osastotaitolentoryhmä Red Birdsin jäsenestä. 

Red Birds on kotimaisen taitolennon uranuurtaja. Ryhmä esiintyi lentonäytöksissä vuodesta 1979 vuoteen 1984 saakka. Red Birdsin perustivat 1970-luvun lopulla Seppo Saario, Raimo Turunen ja Pekka Saario.

Ensimmäiset lentokapteenin arvonimet saivat 1934 Aeron lentäjät Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Nyt lentokapteenin arvonimiä on myönnetty Lentoposti.fi:n laskujen mukaan 117 kappaletta. Kaiken kaikkiaan eri arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien yli 14 000. MH

Päivitys 12.6. kello 09.05: Tarkennettu Jalovaaran lupakirjan voimassaoloa ja sotilaslentolupakirjan sisältöä.

Lue myös: