Kaupallisen ilmailun vuosi 2018 sujui suomalaisten kannalta turvallisesti Traficomin mukaan, jos turvallisuutta arvioidaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärällä mitattuna. Suomalaisia ei menehtynyt ilmailuun liittyvissä onnettomuuksissa lainkaan, mutta  kaksi ulkomaalaista kuoli Suomessa tapahtuneissa onnettomuuksissa. Dronet olivat entistä enemmän esillä vaaratilanteiden aiheuttajina ja vakavien vaaratilanteiden määrä nousi edellisvuodesta.

Vakavien vaaratilanteiden määrä kaupallisessa ilmailussa oli viime 12, joka tarkoittaa määrän kasvaneen edellivuodesta ja olleen huomattavasti kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. Vakavissa vaaratilanteissa tapahtumatyyppinä oli ilma-alusten välinen läheltä piti -tilanne ilmassa.

Selkeä trendi Suomessa viime vuonna olivat lukuisat dronejen eli miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamat vaaratilanteet. Niitä oli vuonna 2018 kuusi kappaletta, kun edellisvuonna tapauksia oli vain kaksi. Kaupalliset drone-toimijat toimivat kuitenkin vastuullisesti ja suurimmat haasteet liittyivät yksityisiin, säännöistä tietämättömiin lennättäjiin.

Ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa Suomessa tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kun Kittilässä liikesuihkukoneen ovi avautui suurella voimalla osuen koneen kapteenia päähän, joka menehtyi vammoihinsa. Lisäksi vakavia vaaratilanteita tapahtui noin neljä kertaa enemmän vuonna 2018 kuin vuonna 2017.

Vuoden 2018 alustavan arvioidun lentotuntimäärän (290 000 tuntia) perusteella vakavia vaaratilanteita olisi tapahtunut noin 0,41 per 10 000 lentotuntia. Määrä on siis selvästi korkeampi kuin vuosien 2006-2017 keskiarvo 0,26 per 10 000 lentotuntia.

Yleis- ja harrasteilmailun vuosi sujui edellisvuotta turvallisemmin

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa vuosi 2018 sujui edellisvuotta turvallisemmin. Onnettomuuksia tapahtui seitsemän, mutta niistä selvittiin ilman menehtyneitä. Edellisenä vuonna onnettomuuksissa kuoli yksi henkilö. Onnettomuuksien kokonaismäärä oli hieman kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella.

Vuoden aikana tapahtui 18 vakavaa vaaratilannetta. Määrä on samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Suurimmassa osassa onnettomuuksista syytekijänä vaikuttaisi olleen ilma-aluksen hallinnan menetys lentoonlähdön tai laskun aikana. Yksi ulkomaalainen menehtyi vuoden aikana norjalaisen gyrokopterin onnettomuudessa Kilpisjärvellä.

 
Lennonvarmistuksen kiitotiepoikkeaminen määrä kasvoi

 Lennonjohdon aiheuttamien porrastusten alitusten määrä laski edellisvuodesta. Porrastusten alitusten määrä onkin vähentynyt jo useana vuotena peräkkäin. Lennonvarmistuksen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä sen sijaan kasvoi huomattavasti edellisvuoteen nähden.

Tammikuussa 2018 Helsinki-Vantaalla tapahtunut kiitotiepoikkeama luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi, muuten kiitotiepoikkeamat eivät aiheuttaneet merkittäviä vaaratilanteita.

 Maa-ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2015-2017, mutta viime vuonna määrä kääntyi laskuun.

Avoin raportointi on turvallisuuden peruspilari

Avoin havaituista poikkeamista raportointi ja raporttien oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista.

Suomessa noudatetaan raporttien käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin eli ns. Just Culturen periaatteita. Raporttien käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman kohdassa 2.5.

Raportointimäärissä saavutettiin viime vuonna jälleen uusi ennätys. Virastoon toimitettiin yli 9000 poikkeamailmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 20 prosenttia.

Lue myös: