Yhdysvaltain Ilmavoimat USAF lähettää kaksi taktista Rockwell B-1B Lancer "Bone" yliäänipommikonetta Suomen Ilmailuliiton päälentonäytökseen Turkuun. Pommikoneet suorittavat kolme ohilentoa lauantaina 17. kesäkuuta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun B-1B Lancer -pommittajat näyttäytyvät yleisölle Suomessa.

Ensimmäistä kertaa Suomessa Turun lentonäytöksessä esittäytyvät USAF:n taktiset Rockwell B-1B Lancer "Bone" -yliäänipommikoneet suorittavat kolme yli lentoa. Koneet eivät laskeudu Turkuun. Ohilennot tehdään sekä siivet auki, että supussa. Kyseessä on merkittävä ohjelmanumero suomalaisessa lentonäytöksessä.

Kaksi USAF:n B-1B -pommikonetta saapui Eurooppaan RAF Fairfordin tukikohtaan Isoon-Britanniaan 12. kesäkuuta Dyessin lentotukikohdasta Texasista. B-1B -pommikoneet osallistuvat kuluvan viikon aikana Naton Air Defender 23 -lentotoimintaharjoitukseen Euroopassa. Pommikoneet ovat lentäneet harjoituksen aikana mm. Romaniassa.

Nykyisin B-1B Lancer eli lempinimeltään "Bone" -pommikoneet muodostavat yhdessä Boeing B-52 Stratofortress-pommittajien ja Northrop Grumman B-2 Spirit -häivepommittajien kanssa Yhdysvaltain Ilmavoimien pommikonelaivaston selkärangan. Tositoimissa B-1B on ollut mm. Irakissa, Kosovossa ja Afganistanissa.

Suomeen saapuvan pommikonetyypin suunnittelutyö alkoi vuonna 1965. Tavoitteena oli kehittää 2,2 -kertaiseen äänennopeuteen yltävä strateginen pommikone B-1A, jonka oli tarkoitus korvata B-52 pommikoneet. Kehitystyö kuitenkin keskeytettiin vuonna 1977 presidentti Carterin kaudella neljän prototyypin valmistuttua.

Reaganin hallinto päätti vuonna 1981 jatkaa uuden pommikoneen kehitystyötä, kun Yhdysvalloissa havahduttiin uudelleen tarpeeseen kehittää uusi pommikone. Osin uudelleen suunnitellun koneen suorituskyky vahvistettiin kantamaan 34 000 kg asekuorma, jonka lisäksi tutka, elektroniikka sekä muotoilu uusittiin. Uusi tyyppimerkintä oli B-1B. Kehitystyön aikana koneen tutkapoikkipinta-alaa saatiin pienennettyä, jonka seurauksena maksimi lentonopeus putosi 1,2 Machiin. Toimintamatkaa B1-B:llä oli yli 11 000 kilometriä, jota voitiin kasvattaa ilmatankkauksella.

Operatiiviseen käyttöön B-1B:t otettiin vuonna 1986. Koneen miehistönä oli kaksi ohjaajaa ja kaksi ase- ja järjestelmäoperaattoria, jotka istuvat vierekkäin kahdessa rivissä koneen ohjaamossa. Ydinasekyky näistä koneista riisuttiin 1994 ja koneet modifioitiin perinteisiksi taktisiksi pommikoneiksi 2007 alkuperäisen START-sopimuksen mukaisesti. Tämä muutostyö saatiin päätökseen 2011. Koneen rungossa olevat pommikuilut ja aseripustimet modifioitiin sellaisiksi ettei niihin voi asentaa ydinaseita.

 B-1B -pommikoneen pituus on 44,8 metriä ja siipien kärkiväli siivet avattuna 41,8 metriä. B-1B:ssa on muuttuvageometrinen siipi eli ns. kääntyvä siipi. Siivet nuolimuotoon käännettynä kärkiväli on 24,1 metriä. Koneen korkeus on yli 10 metriä.

Elinkaaren aikana pommikoneille on tehty erilaisia elinkaaripäivityksiä. B-1B Lancer -pommikoneet ovat Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan viimeisten kahden vuosikymmenen aktiivisen käytön jälkeen erittäin kalliita korjattavia. Kulumien ja metallin väsymisen aiheuttamien vaurioiden korjauskuluiksi arvioitiin vuonna 2021 10-30 miljoonaa dollaria per lentokone. Tämän seurauksena Yhdysvallat päätti nopeuttaa B-1B -pommikoneiden käytöstä poistoa (Lue uutisemme: Yhdysvallat poistaa B-1B Lancer -pommikoneita käytöstä etupainotteisesti - B-21 Raiderit tulossa)..

Rockwell B-1B -pommikoneita valmistettiin kaikkiaan 100 koneyksilöä vuoteen 1988 mennessä. Ensimmäiset 33 pommikonetta poistettiin käytöstä jo vuonna 2001. Boeing modernisoi loppuja koneita nykypäivän vaatimuksiin vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2021 käytössä oli 62 koneyksilöä.

Uudet Northrop-Grumman B-21 Raider -pommikoneet tulevat korvaamaan vaiheittain nykyiset B-1B Lancer ja B-2 Spirit -koneet ja toimimaan Yhdysvaltain pommikonelaivaston selkärankana yhdessä B-52 Stratofortress -pommikoneiden kanssa.

Suomen Ilmailuliiton kesän 2023 päälentonäytös Turussa

Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös järjestetään Turun lentoasemalla 17.-18.6.2023. Järjestäjänä on jälleen vankalla kokemuksella Turun Lentokerho ry (TLK), joka on Suomen Ilmailuliiton jäsenkerho.

Turun taivaalla esiintyvät kaikki ilmailun eri lajit lennokeista hävittäjiin, ja laajassa maanäyttelyssä yleisöllä on mahdollisuus tavata lentäjiä, mekaanikkoja ja ilmailun harrastajia. Ilmailu on kaikille sopiva harrastus tai ammatti, ikään katsomatta.

Lipunmyynti on avautunut Ticketmasterin kautta, jossa aikuisen päivälipun hinta on 33 euroa ja lasten päivälippu 19,50 euroa. Perheen päivälipun (2 aikuista + 2 lasta) hinta on 89 euroa. Tarjolla on myös VIP-paketteja.

Suomen Ilmavoimat, Maavoimien ilmailu sekä Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue ovat kaikki vahvasti mukana näytöksessä. Luvassa on myös kaksi Hornet-soloesitystä, sillä Suomen ilmavoimien perinteisesti näyttävän esityslennon lisäksi luvassa on Sveitsin Hornet-solo. Muita taivaalla nähtäviä ensilinjan hävittäjiä ovat Ruotsin ilmavoimien Gripen-solo sekä Tanskan ilmavoimien F-16 -solo. Maanäyttelyssä nähdään mm. kaksi Lockheed Martin F-35A -hävittäjää. Tämä konetyyppi on Suomen ilmavoimien seuraava suorituskyky.

Lentonäytös järjestetään hyvässä yhteistyössä Finavian Turun lentoaseman, Turun kaupungin ja paikallisten viranomaisten kanssa.

Ilmailuliiton päälentonäytös on järjestetty Turussa viimeksi vuonna 2019. Tätä aiemmin päälentonäytös on nähty Turussa myös vuosina 2015, 2011, 2000 ja 1992. Vuoden 2022 päälentonäytös nähtiin Porissa. MH

  Virallinen Turku Airshow -verkkosivusto

 Lue myös: