Ennätyslennolleen Harjuvaara starttasi PIK-20E -koneellaan (OH-602) 12. helmikuuta Alhama de Murcian kentältä (LELH), joka sijatsee Espanjan Andaluciassa. Huiman korkeuden saavuttaminen ilman moottoria oli mahdollista vuoristo-olosuhteissa kehittyneessä nousevasssa ns. aaltovirtauksessa. Aalto syntyy tuulen osuessa korkeaan maastonkohtaan kuten vuorijonoon. Vaakasuora virtaus kääntyy ylöspäin. Tässä nousevassa aallossa lentämällä purjekone voi saavuttaa hyvinkin suuria korkeuksia.
Suomessa suunniteltu PIK-20E (yllä arkistokuvassa) on ilmailuteollisuutemme menestyksekkäimpiä tuotteita. Sen takana on mainikas Polyteknikkojen Ilmailukerho eli PIK. Ennätyslennolla käytetty E-malli on varustettu sisäänkääntyvällä moottorilla. Sen avulla noustaan ilmaan ja kerätään alkukorkeus. Kun moottori sammutetaan ja kelataan sisään, koneesta tulee täysiverinen purjekone. Harjuvaaran ennätyslennolla saavutettu kokonaiskorkeus oli 9138 metriä. Moottorin sammuttamisen jälkeen puhtaana purjelentona tapahtuvaa ns. omaa nousua kertyi 7247 metriä. Tällaisissa korkeuksissa täytyy käyttää lisähappea ja varustautua hyvin kovaa pakkasta vastaan. Aiempi Suomen korkeusennätys 7650 metriä on Markku Kuittisen nimissä. Se lennettiin niinkin kauan sitten kuin vuonna 1972 puurakenteisella Schleicher K-8b-koneella. Omaa nousua tällä lennolla kertyi 7030 metriä. Perimätiedon mukaan startti tehtiin vintturista ja nousu pilvilentona ukkospilvessä. Kuittinen tuli myöhemmin tunnetuksi kaksinkertaisena purjelennon maailmanmestarina (1987 ja 1995). Kuittisen lento jää edelleen voimaan Suomessa lennettynä ennätyskorkeutena. Suomen Ilmailuliiton purjelentotoimikunta on jo jonkin aikaa listannut erikseen suomalaisten ulkomailla tekemiä ennätyslentoja. Harjuvaara vei nyt Kuittiselta nimenomaan "lennetty missä tahansa" -kategoriassa tehdyn Suomen ennätyksen. Korkeuslukemat pitää vielä hyväksyttää Ilmailuliitossa. T.T. Päivittynyt: korjattu koneen rekisteri oikeaksi.
|
|||