Baana 19 -harjoitus ei ole ainoastaan ilmavoimien maantietukikohtaharjoitus - se on myös suuri kansanjuhla. Lusin kyläyhdistyksen maantien varteen avaama pysäköinti- ja katsomoalue houkutti väkeä autojonoiksi asti. Hornetien ja Hawkien lentokierrosten seuraajille oli tarjolla makkaraa ja lettuja.

 Vuoden 2019 Baana-harjoituksen kiitotien laidoilla toiminnasta vastaa noin 60 henkilöä. Koulutettavia ohjaajia harjoitukseen osallistuu useita kymmeniä.

Kyseessä ei tällä kertaa ollut varsinainen tukikohtaharjoitus aluesuojauksineen ja ilmatorjuntoineen. Nyt nyt keskityttiin pelkästään lentotoimintaan ja ohjaajien kelpuutusten ylläpitoon.

Tukikohtatoimintaa harjoitellaan laajemmin 30. syyskuuta käynnistyvässä Ilmavoimien kotimaan päätapahtumassa eli Ruska2019 -harjoituksessa. Tuolloin mukana ovat myös Ruotsin Ilmavoimien Saab JAS 39 Gripen -hävittäjät.

Päätavoitteet ovat Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan harjoittelu ja kehittäminen sekä joukkojen kouluttaminen.

“Lentotoiminta Lusissa on käynnistynyt hyvin ja Hornetien sekä Hawkien lentoja on ollut suunnitelmien mukaisesti. Lentokierrokset jatkuvat ilta 23:een saakka”, kertoo harjoituksen johtaja ja Karjalan lennoston komentaja eversti Timo Herranen (kuvassa alla).

Hän komentaa Rissalassa toimivaa lennostoa, joka on Ilmavoimien suurin valmiusyhtymä. Herranen painotti harjoitusten tarpeellisuutta, sillä koulutettu joukko pystyy toimimaan tehokkaasti sekä kotimaassa että kansainvälisissä harjoituksissa.

Mediatilaisuudessa tiistaina kerrottiin miten Karjalan lennoston tukikohtaa Rissalassa kehitetään. Alueelle nousee uudisrakennuksena kasarmi majoitusta ja muuta toimintaa varten.

Kyseessä useiden miljoonien eurojen hanke. Nykyisin lennostossa palvelee noin 250 varusmiestä eri tehtävissä mutta jatkossa määrää on tarkoitus kasvattaa.

Herranen sivusi osin myös kansainvälistä toimintaympäristöä, jossa kalusto kehittyy niin idässä kuin lännessä. Modernisaatio näkyy kaikilla rintamilla.

Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa on monta toimijaa kuten NATO, Ruotsi, Venäjä ja Suomi. Ilmavoimat osoittaa alueella rauhanaikaisella valvonnalla ja tunnistuslennoilla kykyään sekä halua puolustaa maata. Koko ajan ollaan valmiudessa eri tasoilla.

 Vitostiellä sijaitsevalla Lusin varalaskupaikalla Heinolassa Ilmavoimien käytössä on 2300 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kiitotie 06/24. Se sijaitsee tilapäisellä lähestymisalueella, joka varaa ilmatilaa pääosin maanpinnalta lentopinnalle 95 saakka. Alueen sisään jäävän Vesivehmaan lentopaikan yllä harjoitusalueen alajara on 2000 jalkaa, joka mahdollistaan yleisilmailukentän toiminnan.

Ennen harjoituksen käynnistämistä alueella tehtiin estearviointi, joka johti osittain myös puiden kaatamiseen vielä ennen harjoitusta lähestymissektoreista. Turvallisen operoinin varmistamiseksi estearviointia tehdään myös pitkällä aikavälillä.

Maantietukikohtaan pystytettiin johtamisjärjestelmät, lennonjohdon työpiste, sääasemat sekä oikeaa lähestymiskulmaa osoittava PAPI-valaistusjärjestelmä.

Mittarilähestymisiä varten käytössä ovat Baana 19 -harjoituksessa GPS-menetelmät jotka tarjoavat huonossa säässä noin 300 jalan ratkaisukorkeuden. Taktista ILS-tarkkuusmittarilähestymisemenelmää ei alueelle tällä kertaa rakennettu.

 Maantien puhtaus varmistettiin Ilmavoimien harja- ja imuriajoneuvoilla ennen lentotoiminnan käynnistämistä. Näin pyriään välttämään vierasesineiden eli ns. FODien (Foreign Object Damage) joutumisen lentokoneiden moottoreihin.

Lentotoiminta Lusiin tehdään Rissalasta, mutta maantietukikohdassa harjoittelevat myös Tikkakoskella sijaitsevan Ilmasotakoulun Hawkit sekä Kuljetuslentolaivueen koneet Pirkkalasta.

Useiden kymmenien harjoitukseen osallistuvan ohjaajien joukossa on myös ensimmäistä kertaa maantietukikohtaan laskeutuvia. He lentävät aluksi kaksipaikkaisilla koneilla opettajan kanssa. Koulutettavat tekevät laskukierroksesta vuorollaan useita läpilaskuja maantietukikohdan kiitotielle.

Baana19-harjoituksen lentotoiminta on tarkoitus saada päätökseen keskiviikkona 11. syyskuuta. Torstai on varapäivä, jonka jälkeen harjoitus puretaan viikonlopuksi. Valtatie viisi on määrä avata jälleen ajoneuvoliikenteen käyttöön perjantaina kello 13.00. Siihen saakka liikenne on kiertotiellä.

“Karjalan lennoston ja Ilmavoimien puolesta olen ylpeä hyvästä yhteistyöstä paikallisten kanssa”, totesi Herranen perinteisen harjoituspaikan ympäristöstä ja asukkaista.

Ilmavoimien harjoituksessa oli jälleen lähes kyläjuhlan tunnelmaa. Lentotoimintaa seurattiin useasta paikasta maantien varresta ja monilla siviileillä oli kannatuksen nimissä päässään ilmavoimien lippalakkeja.

Varsinainen kansan päätapahtuma oli Lusin kyläyhdistyksen järjestämä. Maantien varteen rakentui jälleen suosittu tapahtuma-alue, josta lentotoimintaa saattoi seurata turvallisesti.

Alueella oli Lusin Lukon järjestämiä pysäköintipaikkoja sekä ruokatarjontaa ja wc-tilat. Parkkipaikasta pyydettiin tänä vuonna maltillinen viiden euron korvaus.

Alueella oli vielä hyvin tilaa vaikka tiistai-iltapäivällä paikalle oli saapunut jo yli 700 ajoneuvoa. Maanantaina alueella oli käynyt 525 ajoneuvoa.

Iltaseitsemän jälkeen tiistaina maantiellä katsomoalueen edessä oli kuitenkin jo noin kahden kilometrin mittainen jono kun autot odottivat vuoroaan kääntyä pysäköintialueelle. Pysäköityjen ajoneuvojen kokonaismäärä tiistaina nousi varmasti yli tuhannen.

Makkaraakin oli mennyt laatikkokaupalla eikä myyntimääristä ollut tiistaina vielä tarkempaa tietoa. Kaikki myytiin mitä ehdittiin paistaa ja lisää oltiin hakemassa.

 Suositun katsomoalueen lisäksi toinen Lusin harjoituksen toiminnan erikoisuus on myös parin  tunnin mittainen lypsytauko. Lähin navetta nimittäin sijaitsee aivan kiitotien reunassa.

Hajautettu taistelutapa tuo Ilmavoimat maanteille

 Suomen Ilmavoimat aloitti hajautetun toiminnan jo talvisodan aikaan ns. työkentillä. Vastustaja pyrkii konfliktin ensivaiheissa lamauttamaan kohteen ilmapuolustuksen, joka voidaan nykyisin toteuttaa mm. erilaisilla täsmäaseilla. Jatkuva satelliittivalvonta edellyttää koneiden nopeita siirtoja tukikohtien välillä. Niinä käytetään siviililentokenttiä ja maantietukikohtia.

Samalla käytetään aktiivisesti harhauttamista. Näin pyritään pysymään vastustajan päätöksentekoketjun ja maalittamisen edellä.

Hajautettujen taistelutavan sodan ajan tukikohtien toiminnassa reserviläisillä on keskeinen rooli. Ilmavoimien kantahenkilökunnan noin 2000 hengen vahvuudella koneet saadaan aina ilmaan.

Poikkeusoloissa osaava ja motivoitunut reservi jopa kymmenkertaistaa joukot. He puolestaan saavat Ilmavoimien hajautetut tukikohdat toimimaan. Niissä tarvitaan monipuolista lentotekniikan, aseistuksen, tankkausten ja huoltojen osaamista.

Päivitys 12.9: korjattu reservin määrää aiemman 10 000 sijaan kymmenkertaiseksi.

Lue myös: