Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2015–2016 Suomen lentoliikenneinfrastruktuuri arvioidaan edelleen laadultaan maailman parhaimmistoon. Raportin mukaan Suomessa on maailman yhdeksänneksi parhaiten palveleva lentoasemaverkosto. Talousfoorumin arviossa Suomen taakse jäävät muun muassa Norja, Ruotsi, Saksa ja Tanska.

Tämän vuotisessa vertailussa Suomen edellä ovat Singapore, Arabiemiraatit, Hong Kong, Alankomaat, Yhdysvallat, Panama, Qatar ja Sveitsi. Seitsenportaisella asteikolla Suomi saavuttaa arvosanan 6,1. Suomi sijoittui viidenneksi vuotta aiemmin tehdyssä vertailussa.

Raportin kyselytutkimuksessa vastaajat arvioivat lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan. Suomen lentoasemaverkoston omistaa ja sen operoinnista vastaa Finavia Oyj.

"Eri maiden ja niiden keskeisten lentoasemien välinen kilpailu lentoyhtiöistä ja matkustajista kiristyy jatkuvasti. Lentoliikenteen solmukohdiksi haluavia kenttiä riittää tungokseksi asti. Siksi on hienoa, että Suomi on menestynyt vahvasti kilpailussa kansainvälisestä vaihtoliikenteestä. Meillä on vahva markkina-asema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tänne syntynyt solmukohta tarjoaa Suomelle lentoyhteydet, jotka tukevat maamme talouden kilpailukykyä monin tavoin", toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Oyj:stä sanoo.

"Erinomainen sijoitus Maailman talousfoorumin vertailussa kertoo siitä, että lentoasemaverkostomme tarjoaa huokeita ja laadukkaita palveluita lentoyhtiöille ja niiden matkustajille. Lentoasemat eivät Suomessa miltään osin toimi liikenteen kasvua rajoittavina tekijöinä, vaan ne vahvistavat lentoliikenteen kilpailukykyä Suomessa. Vaikka Suomessa lentoliikenteen infrastruktuuriin on panostettu paljon, niin tehdään myös muualla. Meitä vertailussa edellä olevissa maissa lentoasemien palveluille on tasaisempi kysyntä kuin Finavian 24 lentoaseman verkostossa. Suomessa on jo kenttiä, joista kaupallinen reittiliikenne on loppunut kokonaan, mikä on luonnollisesti iso taloudellinen rasite Finavialle", Savolainen muistuttaa.

Suomalaisten ulottuvilla on vaihtomatkustuksen ansiosta väestömäärään suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen. Vaihtomatkustus lisää kysyntää Suomen lentoliikennemarkkinoilla sekä antaa mahdollisuuksia kasvattaa matkailuelinkeinoa.

"Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuosittain 16 miljoonaa matkustajaa, joista iso osa on vaihtomatkustajia. Heistä pitäisi saada nykyistä suurempi osa tutustumaan Suomeen matkailumaana. Vaikka meillä on erinomainen lentoasemainfrastruktuuri, hyvät lentoyhteydet ja maallamme on paljon annettavaa turisteille, matkailijamäärät ovat viime vuosina polkeneet paikoillaan. Suomi on jäänyt jälkeen Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä. Suomen pitäisi pystyä markkinoimaan ja tuotteistamaan matkailutuotteensa nykyistä vahvemmin. Näissä talkoissa Finavia on omalta osaltaan mielellään mukana muun muassa panostamalla vahvasti Helsinki-Vantaan kilpailukykyyn. Matkailuun satsaaminen on paras keino varmistaa, että lentoliikenne kehittyy Suomessa hyvin myös tulevina vuosina", toteaa Savolainen.

Lentoasemat maakunnissa vahvassa kunnossa mutta vajaalla käytöllä

Kotimaan lentoliikenteessä matkustajamäärät eivät ole kasvaneet infrastruktuurin kehittämisestä huolimatta. Kotimaassa kamppaillaan monin paikoin lentoliikenteen heikon kysynnän kanssa. Lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään.

Suomessa lentoliikenne on hajaantunut väestömäärään suhteutettuna useampaan paikkaan kuin monessa muussa maassa. Suomessa miljoonaa asukasta palvelee keskimäärin 5 lentoasemaa, kun Euroopassa vastaava luku on 1 ja Pohjois-Amerikassa 2,5.

Monien verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä.

Finavia sitoutunut lentoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen

Sitoutuminen lentoliikenteen kehittämiseen näkyy mittavina kehityshankkeina. Helsinki-Vantaan historiallisen laaja investointiohjelma vuosille 2014–2020 yltää 900 miljoonaan euroon ja merkitsee arviolta 14 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutusta sekä jopa 5 000 pysyvää työpaikkaa.

Investoinnilla varmistetaan palveluiden ja kapasiteetin riittävyys matkustajamäärien kasvaessa. Investointi on edennyt aikataulussaan ja terminaalin laajennustyöt alkavat ensi vuonna.

Verkostolentoasemien 100 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2013–2015 on merkinnyt puolestaan yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristössä.

Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 3 prosenttia.

Suomi kilpailukykyraportissa kahdeksantena

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kilpailukykyraportissa (The Global Competitiveness Report) vuosille 2015–2016 Suomi sijoittuu maan kilpailukykyä luotaavassa kokonaisarviossa kilpailukyvyltään kahdeksanneksi maailmassa.

Raportissa tarkastellaan yhteensä 144 talouden kilpailukykyä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä yli sadan muuttajan avulla. Kilpailukykyraporttia on julkaistu vuodesta 1979 lähtien.

Lue myös: