(Päivittynyt 13.00) Merivoimat on valinnut uudeksi pintatorjuntaohjuksekseen Israel Aerospace Industries Gabriel -järjestelmän. Uudet PTO2020-ohjukset asennetaan peruskorjattaville Hamina-luokan ohjusveneille sekä uusille Laivue 2020 -luokan aluksille. Lisäksi niitä tulee ajoneuvoalustoille.

Hankittava järjestelmä korvaa nykyisen Meritorjuntaohjus MTO85M -järjestelmän (Saab RBS15 Mk III) , joka tulee elinkaarensa päähän 2020-luvulla. Uuden järjestelmän suunniteltu elinkaari ulottuu 2050-luvulle.

Puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti 5. heinäkuuta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen Pintatorjuntaohjus 2020 -järjestelmän (PTO2020) hankinnasta.

Hankittava järjestelmä korvaa nykyisen Meritorjuntaohjus 85M-järjestelmän, joka tulee elinkaarensa päähän 2020-luvulla. Uudet PTO2020-ohjukset asennetaan Hamina- ja Laivue 2020 -luokan aluksille sekä ajoneuvoalustoille.

Kilpailutuksen tuloksena on päätetty hankkia israelilainen Gabriel-ohjusjärjestelmä. Valintaprosessissa olivat mukana Kongsberg (NSM), Norja; MBDA, (EXOCET), Ranska; Boeing, (Harpoon), USA; SAAB, (RBS15), Ruotsi ja Israel Aerospace Industries, (Gabriel), Israel.

Gabrielin valintaa voi pitää jonkinlaisena yllätyksenä. Se ei ole ollut mukana spekulaatioissa merivoimien uudesta ohjuksesta.

Gabriel-ohjusperhe koostuu monesta eri versiosta, joita on kehitelty 60-luvulta asti. Kiihdykkeenä aseen kehitykselle toimi egyptiläisten Neuvostoliitosta hankittujen Osa-luokan ohjusveneiden tekemä onnistunut hyökkäys israelilaista Eilat-hävittäjää vastaan.

Gabrielia on sittemmin käytetty menestyksekkäästi mm. Yom Kippur -sodassa syyrialaisia ja egyptiläisiä aluksia vastaan. Kuvassa vasemmalla israelilainen Sa'ar 4 luokan ohjusvene laukaisee Gabrielin varhaisen version.

Israel Aerospace Industries kertoo nykyisin myyvänsä Advenced Naval Attack Missile -nimistä meritorjuntaohjusta (otsikkokuvassa ja alla). Sen arvioidaan olevan ohjusperheen tuorein jäsen Gabriel V. Merivoimista ei vahvisteta, minkä version ohjuksesta Suomi hankkii. Valistunut arvaus on, että kyseessä on uusin versio.

Ohjuksesta julkaistun poikkileikkauksen mukaan (otsikkokuvassa) voimanlähteenä on suihkumoottori, jonka ilmanotto on rungon alapuolella evien välissä. Laukaisussa alkuvauhdin antaa booster-rakettimoottori, joka irtoaa nopeuden ollessa riittävä suihkumoottorin käynnistymiselle (kuvassa alla).

Valmistajan nettisivujen mukaan Advenced Naval Attack Missile soveltuu toimintaan ruuhkaisilla merialueilla ja lähellä rantoja. Tämän voi tulkita tarkoittavan myös saaristo-olosuhteita, joita Suomen rannikoilta löytyy. Kantomatkaksi arvioidaan noin 150 kilometriä.

Aktiivisen tutkahakupään avulla maalinsa löytävä ohjus osaa sopeutua taktisen tilanteen muutoksiin. Siten se ilmeisesti kykenee esimerkiksi tarvittaessa vaihtamaan maalia vielä laukaisun jälkeen kaksisuuntaisen datalinkin avulla.

Lisäksi Advenced Naval Attack Missile osaa väistää elektronista häirintää. Se ei ole myöskään herkkä silppu- ja soihtuheitteiden tai harhamaalilaitteiden vaikutukselle.

Merivoimat kutsuu entisen meritorjuntaohjus-nimen sijasta uutta asettaan nimellä pintatorjuntaohjus. Se tarkoittaa kykyä vaikuttaa myös maalla sijaitseviin kohteisiin.

Hankinnan arvo 162 miljoonaa euroa

Hankinnassa keskeisiä valintakriteereitä olivat saavutettava suorituskyky, hankintakustannukset ja elinkaarikustannukset. Hankittavia määriä ei tulla avaamaan julkisuudessa.

Kokonaisuus sisältää laukaisuyksiköt, pintatorjuntaohjukset, simulaattorit ja testilaitteet, varaosia sekä koulutusta. Toimitukset tapahtuvat vuosien 2019 - 2025 aikana.

Hankinnan arvo (0% alv) on 162 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy 193 miljoonan euron optio. Mahdollisesta option lunastamisesta päätetään erikseen.

Pintatorjuntaohjus 2020 on tärkeä osa puolustusvoimien suorituskykyä, minkä vuoksi järjestelmän ylläpitokyky luodaan Suomeen. Hankinnassa varmistetaan huoltovarmuuden turvaaminen koko elinjakson ajalle. Arvion mukaan hankinnan työllistävä vaikutus Suomessa on noin 179 henkilötyövuotta ajalla 2022-2050.

Pintatorjunnalla tarkoitetaan tulenkäyttöä vihollisen pinta-aluksia vastaan. Pintatorjuntaohjus kykenee kauaskantoiseen vaikuttamiseen ja sitä voidaan käyttää myös maamaaleja vastaan.  Merivoimien pintatorjuntakyky koostuu ohjustulenkäytöstä, merimiinoittamisesta sekä tykistön ja rannikko-ohjusten tulenkäytöstä.

Uudella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä luodaan vastustajalle pidäke ja uhka sekä Suomelle kyky vastata modernin ja kehittyvän taistelukentän uhkiin myös tulevaisuudessa. T.T.

Uutinen päivittynyt kello 13.00: lisätty tietoa Gabriel-ohjuksesta