Ilmavoimien lentotoiminnassa ylitettiin äänen nopeus sunnuntaina 21. syyskuuta kello 13.00 jälkeen. Ylisoonisesti lentävän koneen vetämä paineaalto tuntui maassa olijoille pamauksena. Ilmavoimat ei kommentoi tapauksen syitä, mutta kysessä oli merelle suuntautunut tunnistuslento. Ilmatilaloukkausta ei tapahtunut.

Ilmavoimien tiedotteen mukaan ääntä nopeammin lentäminen voitiin havaita kovana pamauksena tai paine/tiivistysaaltona Mikkelistä Kouvolaan suuntautuvalla alueella. Sääolosuhteista riippuen ääni- tai paineaaltohavaintoja on voitu tehdä etäämmälläkin.

Yliäänilento liittyi Ilmavoimien operatiiviseen lentotoimintaan, jonka yksityiskohdista ei Puolustusvoimien normaalin linjauksen mukaisesti tiedoteta tarkemmin. Kyseessä oli McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjä, sillä mikään muu suomalainen ilma-alus ei kykene jatkuviin ylisoonisiin nopeuksiin.

Pamaukset herättivät suurta huomiota koneen tai koneiden lentoreitin alle jääneillä alueilla. Ihmiset jopa soittelivat hätänumeroon. Kouvolan Sanomien mukaan ilmoituksia 112:een tuli noin 30.

Helsingin Sanomien mukaan Baltian alueen sotilastoimintaa seuraava Twitter-käyttäjä @uascan raportoi kahdesta kääntyväsiipisestä Tupolev Tu-22M -pommikoneesta (NATO-koodi Backfire, Ruotsin ilmavoimien kuvassa vasemmalla) ja kahdesta Suhoj Su-27 -hävittäjästä, jotka olisivat lentäneet sunnuntaina keskisellä Itämerellä.

NATO:n Baltic Air Policing -operaatioon osallistuvat Portugalin ilmavoimien Lockheed Martin F-16AM -hävittäjät kävivät sunnuntaina tunnistamassa Itämerellä lentäneitä koneita.

Suomenlahdella on suhteellisen kapea kansainvälinen ilmatila. Venäläiset lentävät Itämeren yllä mm. huoltolentoja Liettuan ja Puolan välissä olevaan Kaliningradin enklaavin tukikohtaansa.

Samaten venäläisiä sotilasilma-aluksia siirretään Itämeren tukikohtien välillä kansainvälisen ilmatilan kautta ja aluetta käytetään myös harjoitustoimintaan. Alueella lentää jatkuvasti myös muiden valtioiden signaalitiedustelukoneita ja muita sotilasilma-aluksia.

Vuonna 2013 Suomenlahdella kansainvälisessä ilmatilassa lensi 580 vieraan valtion ilma-alusta. Samana aikana Ilmavoimat teki Hornet-hävittäjillä 60 tunnistuslentoa.

Elokuussa 2014 venäläiskoneet kuitenkin loukkasivat viikon aikana Suomen ilmatilaa kolme kertaa. Tapausten jälkeen Ilmavoimat ryhtyi lähettämään QRA-päivystyshävittäjänsä (Quick Reaction Alert) tunnistamaan myös kansainvälisessä ilmatilassa pysytteleviä venäläisiä valtion ilma-aluksia.

Horneteja mm. siirrettiin päivystämään Helsinki-Vantaan lentoasemalle nopeamman reaktiovasteen saavuttamiseksi.

Ilmavoimien ääntä nopeammin lentäminen

Ilmavoimat lentää harjoituksissaan säännöllisesti ylisoonisesti eli ääntä nopeammin, mutta se tehdään merialueella tai maan päällä harvaanasutuilla seuduilla. Harjoitustoiminnassa ääntä nopeammin lennetään mantereen yllä pääsääntöisesti vain yli 10 kilometrin korkeudessa.

Ylisoonisella nopeudella lentävä F/A-18 Hornet -hävittäjä vetää perässään reitin varrella maassa olijoille pamauksena tuntuvaa tiivistysaaltoa. Sitä usein virheellisesti pidetään kertaluontoisena "äänivallin rikkomisena".

Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisestä pamauksesta vaan kaikki maassa olevat kuulevat sen ylisoonisella nopeudella lentäneen koneen ylitettyä heidät.

Pamaus kuuluu kaksiosaisena. Ensimmäinen aiheutuu koneen nokka-aallosta, jälkimmäinen pyrstöaallosta.

Ilmiön voimakkuus riippuu mm. korkeudesta. Matalalla tehdyn ylisoonisen lennon aiheuttama tiivistysaalto voi rikkoa ikkunoita ja jopa rakenteita.

Yllä olevassa kuvassa vuodelta 1999 Yhdysvaltain merivoimien Hornet lentää lähisoonisella nopeudella eli juuri äänen nopeutta hitaammin. Osassa konetta virtaus kuitenkin paikallisesti ylittää äänen nopeuden ja paine laskee eli tapahtuu ns. harvennus.

Ympäröivän iIman sopivan kosteuden vuoksi koneen ilmakehässä aiheuttaman harventuman alipainealue on nähtävissä ikään kuin hävittäjän mukana kulkevana, kartionmuotoisena pilvimäisenä tiivistymänä. ++

Lue taustoja QRA-päivystyksestä: