Eurooppalaisen Vega-kantoraketin ensilento onnistui

VEGA_ESA0359_HOREuroopan avaruusjärjestö ESA laukaisi 13. helmikuuta uuden Vega-kantoraketin ensilennolleen. Se mahdollistaa kevyiden 300 - 2500 kilon kuormien nostamisen matalille kiertoradoille ja täydentää siten raskasta Ariane 5 -rakettia. Laukaisu tehtiin Euroopan avaruussatamasta Kourousta Ranskan Guayanassa Etelä-Amerikassa.

Vega-hanke (Vettore Europeo di Generazione Avanzata) käynnistettiin 1998 Italian aloitteesta. Raketin tuotannosta vastaa ranskalainen Arianespace. Raketti on kolmivaiheinen ja käyttää kiinteää polttoainetta.

Yhdysvaltalaisen avaruussukkulan poistuttua käytöstä avaruuden tutkimus ja hyödyntäminen perustuvat jälleen kertakäyttöisiin raketteihin. Eurooppalainen vaihtoehto on tervetullut, sillä nykyisin keveiden kuormien kantoraketteina käytettävien entisten venäläisten mannertenvälisten ohjusten varastot alkavat ehtyä.

Kaikki Vegan kolmesta kiinteää polttoainetta käyttävästä rakettivaiheesta toimivat suunnitelmien mukaan. Ylin vaihe ohjattiin ympyräradalle 1450 kilometrin korkeuteen 69,5 asteen inklinaatiokulmaan päiväntasaajaan nähden. Siellä se irrotti päähyötykuorman, LARES-laserheijastussatelliitin.

Satelliitti on halkaisijaltaan 37,6 senttimetrin kokoinen volframipallo, jonka pinnalle on asennettu 92 laserheijastinta. Peilit mahdollistavat Einsteinin suhteellisuusteorian ennustaman ns. kehyksenvetoilmiön (frame-dragging) mittaamisen suurella tarkkuudella.

Tämän jälkeen kantoraketin ylin vaihe jarrutti moottoreillaan radan matalimman pisteen laskemiseksi 350 kilometriin. Matalampi rata tarvittiin siellä irrotetuille ALMASat-1 teknologiamikrosatelliitille sekä seitsemälle pienelle yliopistojen rahoittamalle pikosatelliitille.

Tämän jälkeen ylin vaihe tyhjensi jäljellä olevan polttoaineensa ja kytkeytyi pois päältä. Avaruusromun muodostamisen riskin rajoittamiseksi Vegan ylin vaihe on radalla, jolta se putoaa parin vuoden kuluessa. Se tuhoutuu ilmakehässä pudotessaan ja pieniä palasia voi päätyä maanpinnalle.

ESA:n Vega-sivut