Lentoaseman 80-vuotisjuhla kiinnosti kaupunkilaisia ja päivän mittaan paikalla vieraili useita tuhansia ihmisiä. Lentokentän esittelykierroksia järjestettiin koko päivän ajan ja niillä oli aina 30-40 osallistujaa. Paikalliset yritykset ja yhdistykset esittelivät myös toimintaansa.
Vanhanen totesi puheessaan valtion toimintamahdollisuuksien Malmin osalta olevan rajalliset ja avainasemassa ilmailun tulevaisuudesta olisi Helsingin kaupungilla. Vanhanen painotti puheessaan myös, että lentoasemaverkosto ei ole toimiva ilman Helsinkiä sekä sitä, että infra on jo olemassa Malmilla. Hän nosti puheessaan esiin myös sähköisen ilmailun, joka ottaa vauhtia kesäkuussa 2018, kun sähkölentokoneyhdistys aloittaa koelennot sähkömoottoroidulle lentokoneella. "Olen aikaisemminkin sanonut, että kulttuurihistoriaa ei todellakaan vaalita sillä, että tämä kaunis asemarakennus on tulevaisuudessa asuntoalueen keskellä jokin lentoravintola ja viereinen hangaari DC3-kirpputori. Kulttuurin vaalimista on se, että säilyy tunne tuulen heiluttaessa lippuja, potkureiden äänestä, tulijoista ja lähtijöistä, saattajista ja odottajista, ihmisistä huoltamassa koneita ja siitä tunteesta, että täältä pääsee mihin vain", totesi Vanhanen puheessaan.
"Helsinki sai tahtomansa 5000 hehtaaria maata Sipoon alueelta. Se taitaa olla noin 40 kertaa niin suuri alue, kuin mitä Malmi tarvitsee toimiakseen. Niille alueille asutusta on helpompi sijoittaa kuin uutta lentoasemaa. Me elämme oikeusvaltiossa, jossa Helsingillä maanomistajana ja kaavoitusmonopolin haltijana on vahva asema, jota luonnollisesti on kunnioitettava. Kyse on siitä, onko Helsingillä halua ja ymmärrystä olla kehittämässä edellytyksiä tulevaisuuden liikenneratkaisuille", haastoi Vanhanen kaupunkia.
Ilmailijoiden erityisesti odottama puheenvuoro kuultiin Helsingin kaupungilta, jota tilaisuudessa edusti apulaiskaupunginjohtaja Pia Pakarinen. "Lentoaseman saaminen oli välttämättömyys. Malmin lentokenttä suunniteltiin alusta alkaen nimenomaan kansainväliseksi lentoasemaksi. Yht'äkkiä Helsingin seutu oli aivan lähellä muuta Eurooppaa ja maailman muita metropoleja. Ruotsista Malmille tehtiin peräti kaksi lentoa päivässä. Ennen sotaa ja sotien välisenä aikana tänne liikennöi päivittäin koneita Berliinista, Amsterdamista, Tallinnasta ja Varsovasta", sanoi Pakarinen.
"Helsingin kaupunki kasvaa ja kansainvälistyy hurjaa vauhtia. Suomen hallitus teki vuonna 2014 periaatepäätöksen vetäytyä Malmin kentältä asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla". ""Me kaikki tiedämme, että lentoaseman alueen rakenkennusuunnitelmilla on myös vankka vastutus ja syitä on monia. Lentokoulutus ja yleisilmailu ovat Helsingissä kokonaan uuden tilanteen edessä lentoaseman toiminnan päättyessä. Funkistyyliset rakennukset kuten tämä tässä ovat merkittävä osa tätä miljöötä ja niiden säilyttäminen on meille kaikille helsinkiläisille tärkeää".
"Ristiriidoista huolimatta on tärkeää juhlia Malmin lentokentän upeaa 80-vuoden taivalta. Arvoisat juhlan järjestäjät, hyvät naiset ja herrat. Haluan siis Helsingin kaupungin puolesta lämpimästi onnitella lentolenttää tästä 80-vuotisesta taipaleesta", päätti Pakarinen.
Upea video esittelee alueen historiaa ja videolla pääsivät ääneen Malmin lentokentän nuoret ja varttuneemmat lentäjäkonkarit. Mukana olivat Kai R. Lentonen, Reino Moll, Venla Kinnunen, Mark Baker, Klaus Wesa, Lari "Lake" Oksanen, Pasi Siimes ja Simo Freese. Videon ovat tuottaneet Helsingin kaupunki ja Otavamedia Oy. Tuotantoa avusti Malmin lentoaseman ystävät ry. Video on katsottavista Helsinki-kanavalta.
Ilmailun tulevaisuutta tilaisuudessa edusti Sähkölentokoneyhdistys, joka vastaanottaa kesäkuussa 2018 Malmille sähkömoottoroidun Pipistrel Alpha Electro -lentokoneen. Omat tervehdyksensä tilaisuuteen toivat myös Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Jani Hottola.
Maalentokenttää suunniteltiin aluksi Vanhan kaupunginlahdelle. Kyseinen alue ei täyttänyt vaatimuksia ja vaihtoehtoiksi nousivat Tuomarinkylä ja Tattarisuo. Tuomarinkylä nähtiin sopivaksi puutarhaesikaupunkialueeksi ja tarvittiin asuinaluleeksi. Tattarisuolta käyttöön otettiin noin 55 hehtaaria niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoi tarpeelliseksi mutta ei kuitenkaan yli 50 vuotta pidemmäksi ajaksi. Tattarisuon rakentaminen katsottiin lisäksi halvemmaksi. Tuolloin elettiin vuotta 1934.
Pitkän ja värikkään historian omaavan Malmin lentotoiminnan jatkuminen on epävarmalla pohjalla. Nyt 2010-luvulla alueelle on suunnitteilla 25 000 asukkaan uusi kaupunginosa, jonka rakentamisaikataulusta päätetään Helsingin yleiskaavan saatua lainvoiman. Lentoaseman suojeluesityksen käsittely on myös edelleen kesken.
Kaupunki pyrkii sitä ennen varmistamaan, että kenttä pysyy mahdollisimman aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä ennen rakentamisen alkamista. Lentokenttä toimii tällä hetkellä valvomattomana lentopaikkana, ns. korpikenttänä, jota operoi Malmin lentokenttäyhdistys ry. Maanvuokrasopimus on tehty joulukuun 2019 loppuun saakka. Keskustelut toiminnan jatkumisesta siitäkin eteenpäin ovat käynnissä. Juhlaviikonloppuna Malmilla järjestettiin viidettä kertaa Helsinki fly in -lentotapahtuma. Se kokosi lentokentällä normaalisti kotinaan pitävien koneiden lisäksi lähes 40 vieraskonetta Suomesta ja ympäri Eurooppaa.
Toiminta jatkuu myös sunnuntaina 27. toukokuuta, jolloin lentoiminta jatkuu kello 10-16 välisenä aikana. Taivaalla nähdään tuolloin myös historiallinen Aeron Douglas DC-3 -matkustajakone. Kansanedustaja Matti Vanhasen puhe Apulaispormestari Pia Pakarisen puhe Lue myös:
|
|||
