Perinneilma-alukset ovat merkittävä osa Suomen ilmailuhistoriaa ja ne ovat vuodesta 2018 lähtien olleet myös Museoviraston kulkuvälineiden entistämisavustusten piirissä. Museovirasto myönsi avustuksia kuluvan vuoden osalta huhtikuussa ja joukossa on neljä ilma-alushanketta.

Museovirasto tukee avustuksilla hankkeita, joilla tuetaan arvokkaaksi luokiteltujen kulttuuriperintökohteiden kestävää käyttöä ja hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos kulkuvälineitä asianmukaisessa käyttökunnossa.

”Käyttökuntoinen vanha kulkuväline on “real thing” – se pystyy kertomaan tarinoita sekä tarjoamaan kokemuksia ja elämyksiä, joihin vitriinin asetettu esine tai VR-lasit eivät pysty”, kuvailee erikoistutkija Hannu Matikka Museovirastosta.

Museovirasto sai kulkuvälineiden entisöintisavustushakemuksia vuodelle 2021 kaikkiaan 116 kappaletta. Niiden perusteella haettiin avustuksia kaikkiaan 1 562 670 euron edestä.  Vuodelle 2021 asetetun määrärahan suuruus oli 337 600 euroa.

Myönnettävän avustuksen suuruus voi olla 50% hankkeen kokonaiskustannuksista, eli jokainen avustuksensaaja käyttää entisöintihankkeeseensa aina vähintään Museoviraston myöntämän summan verran omaa rahaa.

Myönteisen tukipäätöksen vuonna 2021 sai 33 hakemusta. Avustettavien kohteiden joukossa on neljä lentokonetta, joiden osuus jaetuista avustuksista oli yhteensä 63 000 euroa.

Avustusta saivat myös viisi rautatieliikenteen kalustoyksikköä, viisi kuorma-autoa, kaksi linja-autoa, kuusi henkilöautoa, kaksi höyryhinaajaa, hevosvaunut, paloauto, telatraktori, purjelaiva, moottorilaiva, purjevene ja yksi moottorivene. Lisäksi tuettiin Jokioisten museorautatien kunnostustöitä sekä höyrykattilasuojan rakentamista. 

 
Museoviraston avustamat perinneilma-alukset vuonna 2021

Museovirasto myönsi vuonna 1941 valmistuneen de Havilland D.H.82A Tiger Moth II -koneen (OH-XLA) lentokuntoon palauttamiseen 6000 euroa. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat
12 000 euroa.

Kyseessä on valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä lentokone, jonka suuri yleisö tuntee hyvin näytös- ja mainoslentohistoriansa vuoksi.

Hankkeen tarkoituksena on palauttaa onnettomuudessa vuonna 2020 vaurioitunut ilma-alus käyttökuntoiseksi (kuvassa vasemmalla konetta siirretään onnettomuuden jälkeen). Valmistumisensa jälkeen ilma-alus on näytteillä erilaisissa tapahtumissa ympäri maata.

Avustusta vuonna 1955 valmistuneen Cessna 170B -koneen (OH-CSO) moottorin ja apulaitteiden peruskunnostuksen ja uusimiseen myönnettiin 14 000 euroa. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 28 000 euroa.

Kyseinen ilma-alus on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti merkittävä. Konetyypin ensimmäinen edustaja maassamme, katkeamattomassa käytössä Suomessa vuodesta 1958 lähtien.

Perusteluissaan Museovirasto toteaa koneen alkuperäisyysasteen olevan korkea ja se on lisäksi oman konetyyppinsä edustava yksilö. Koneyksilöllä on laaja ja monipuolinen käyttöhistoria mm. hyppytoiminnassa ja harrasteilmailussa eri puolilla maata.

Konetta on ylläpidetty pieteetillä ja suunnitelmallisesti, ja alkuperäisyyden vaaliminen vastaa erinomaisesti perinneilma-alusten säilyttämiselle asetettuja tavoitteita. Kyseessä on hyvin suunniteltu ja budjetoitu hanke, jonka ansiosta ilma-alus säilyy käyttökuntoisena, ja esiintyy erilaisissa tapahtumissa yleisön nähtävänä.

Avustusta myönnettiin 23 000 euroa vuonna 1948 valmistuneen KZ VII Laerke U5 "Turun Leivo" -ilma-aluksen palauttamiseksi lentokuntoon. OH-KZC on rekisteröity 7.7.1949 ja poistettu ilma-alusrekisteristä 11.5.2004 omistajan pyynnöstä. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 46 000 euroa.

Museoviraston mukaan kyseessä on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ilma-alus, joka oli aikoinaan merkittävä konetyyppi sodanjälkeisessä Suomessa. Koneyksilöllä on hieno, pitkä ja hyvin tallennettu historia suomalaisessa yleisilmailussa. Kone hankittiin Turun lentokerhon käyttöön ja sillä lennettiin mm. saaristolentoja.

Kyseisen koneen kunnostus ja varsinkin siipien puurakenteen korjaus pitää Museoviraston mukaan yllä työalan erikoisosaamista. Maalauskaavio pyydetään kuitenkin hyväksyttämään perinneilma-aluslautakunnalla ennen maalauksen suorittamista. Hankkeen valmistuttua kone esiintyy erilaisissa tapahtumissa yleisön nähtävänä.

Tukea sai myös kenties Suomen tunnetuin perinneilma-alus eli DC-yhdistyksen vuonna 1943 valmistunut Douglas DC-3 -matkustajakone (OH-LCH). Se on lentänyt Ilmavoimien ja Finnairin edeltäjän Aero O/Y:n väreissä. Kyseessä on Suomen ilmailuhistorian huippukohde, joka on valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti merkittävä historiallinen ilma-alus.

Avustusta myönnettiin 20 000 euroa potkurien, jarrujen ja laskutelineiden kunnostukseen. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 40 000 euroa.

Osa hankkeen töistä tehdään Suomessa, jolloin niillä on myös työllistävää ja erikoisosaamisen säilymistä ylläpitävää vaikuttavuutta.

Ilma-alusta lentokunnossa ylläpitävässä yhdistyksessä on jäsenenä yli 4000 ilmailuhistorian harrastajaa. Yhdistystoiminta on valtakunnallista, aktiivista ja näkyvää. Vuosittain koneella pääsee lentämään 1500 yhdistyksen jäsentä, lisäksi kohdetta esitellään suurelle yleisölle lukuisissa tapahtumissa.

Lue myös: