Erilaiset pienet pyöriväsiipiset ovat viime vuosina kokeneet varsinaisen buumin. Syynä on akkuteknologian kehittyminen ja GPS:n sekä erilaisten stabilointiin käytettävien kiihtyvyyssensorien miniatyrisointi pienille elektroniikkasiruille. Norjalais-englantilaisen kehitysryhmän suunnittelema PD-100 PRS (Personal Reconnaissance System) on sotilaskielellä Nano-UAV (Unmanned Aerial Vehicle). Valmistajan mukaan kopteri painaa vain uskomattomalta kuullostavat 16 grammaa, mutta silti siinä on terävää kuvaa tuottava kamera. Lentoaikaa on tarjolla 25 minuuttia, joka riittää hyvin lähitiedusteluun. Kopterin huippunopeus on 36 km/h. Harmaata nanokopteria on vaikea havaita ja sen huriseva ääni ei kuulu metriä paria kauemmaksi. Koko järjestelmä näyttölaitteineen ja varakoptereineen mahtuu pieneen laukkuun ja painaa vain kilon verran.
Tehtävät voidaan etukäteen määritellä koordinaattipisteinä, joiden kautta UAV lentää GPS:n perusteella. Perillä kohteessä operaattori voi näytöltään ohjata kameraa ja tiedustella, ketä esimerkiksi lähellä olevassa rakennusryhmässä oleskelee. ++
Englannin puolustusministeriön tiedote (englanniksi)
|
|||