Suomalaista avaruustoimintaa hyödynnetään tulevina vuosina ennen kaikkea arktisen alueen ratkaisuissa ja avoimien tietoaineistojen käytössä. Näin todetaan 28. helmikuuta julkaistussa Suomen avaruustoiminnan strategiassa vuosille 2013-20. Ensimmäinen suomalainen satelliitti laukaistaan 2014. Suomen avaruustoiminnan neljä keskeistä alaa ovat avaruuden ja maapallon tieteellinen tutkimus, satelliittikaukokartoitus, satelliittipaikannus ja avaruusteollisuus. Avaruustoimintamme rungon muodostaa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ohjelmat. Niissä on mukana noin 30 suomalaista yritystä ja parikymmentä tutkimuslaitosta. Arktisen alueen toiminnan tukeminen avaruustekniikan keinoin Sodankylässä toimiva satelliittidatakeskus vahvistaa arktisen alueen, luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja ympäristöturvallisuuden tutkimusta. Se samalla myös luo julkisen sektorin ja kaupallisia palveluita. Avoin paikkatieto vahvistaa palveluiden kilpailukykyä Uudet kaukokartoitussatelliitit tuottavat massiivisen tietomäärän, jollaista ei koskaan ennen ole ollut käytössä. Tietomäärä yhdistettynä neljään neljään globaaliin paikannussatelliittijärjestelmään (GPS, GLONASS, Beidou/Compass, Galileo) mahdollistaa lukemattomia paikannussovellutuksia. Tieteellisen tutkimuksen tasoa nostetaan nojautuen ESA:n ja EU:n ohjelmiin Suomalainen avaruustiede ja kaukokartoitustiede verkottuu yhä syvemmin kansainvälisesti, hyödyntäen etenkin ESA:n ja EU:n ohjelmia. Avaruusteollisuutemme vastaa erikoistumalla ja sovelluksilla kiristyvään kansainväliseen kilpailuun Suomalaisten avaruusteknologiayritysten kilpailukykyä kehitetään kansainvälisillä satelliittimarkkinoilla.
Pieni joukko suomalaisia yrityksiä suunnittelee ja valmistaa satelliittien laitteita, rakenteita ja ohjelmistoja. Yritysten lukumäärä on samaa suuruusluokkaa kuin avaruusteollisuudessa läntisen Euroopan vastaavan kokoisissa maissa. Näiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2011 noin 13 miljoonaa euroa. Avaruustekniikkaa soveltavien kotimaisten yritysten vuosittaiseksi liikevaihdoksi on arvioitu noin 240 miljoonaa euroa. Strategian valmistelusta on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva avaruusasiain neuvottelukunta. Se ohjaa Suomen julkisen sektorin rahoittaman avaruustoiminnan ja siihen liittyvän tiedon ja tekniikan kehittämistä ja hyödyntämistä. Nyt julkaistu strategia on kymmenes laatuaan. Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto 1 on tarkoitus laukaista vuoden 2014 loppupuolella. Vain maitotölkin kokoinen, alle neljä kiloa painava avaruusalus on kokonaan suomalaista valmistetta. Tähän asti avaruusteollisuutemme on tuottanut erilaisia laitteita ja rakenteita avaruusohjelmiin. Vuonna 2010 käynnistynyt Aalto 1 -projekti on nimensä mukaisesti Aalto-yliopiston tuote. Se on opiskelijahanke, jossa hyödynnetään standardisoitua CubeSat-rakennetta. Pienestä koosta huolimatta satelliitin hyötykuormana on spektrometri, säteilynilmaisimia sekä avaruuspurjeen testiversio. Satellitti laukaistaan vuoden 2014 loppupuolella ESA:n kantoraketilla Ranskan Guyanasta Etelä-Amerikasta. Se on luonnollisesti vain pieni osa raketin muuta hyötykuormaa.
Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013-2020 (pdf) Aalto 1 -satelliittiprojektin kotisivu
|
|||