"Uudistus parantaa lentoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta haastavissa sääolosuhteissa ja vahvistaa lentoasemamme toimintavarmuutta. Tästä hyötyvät niin hub-liikenteemme, varakenttäpalvelumme kuin lentokoulutuskin", sanoo Finavian aluejohtaja ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.
Tampere-Pirkkalassa 7. marraskuuta 2019 käyttöönotettava lähestymismenetelmä on virallisesti APV SBAS (Approach Procedure with Vertical Guidance, Satellite Based Augmentation System) -lähestyminen, mutta sitä kutsutaan myös LPV (localizer performance with vertical guidance) -lähestymiseksi. Euroopassa SBAS-järjestelmä on nimeltään EGNOS, Yhdysvalloissa WAAS, Japanissa MSAS ja Intiassa GAGAN. Niiden mukaisiin lähestymisiin käytetään korjattua ja tarkennettua satelliittisignaalia.
Tampere-Pirkkalassa on marraskuun alkupuolelta lähtien käytössä siis LPV (localizer performance with vertical guidance -lähestymismenetelmä. Kyseessä ei ole tarkkuuslähestymismenetelmä vaikka sillä päästään lähes vastaaviin ILS (Instrument Landing System) CAT I -lähestymismeneltemän mukaisiin ratkaisukorkeuksiin. Kyseessä on perustason APV-I SBAS -lähestyminen, joka mahdollistaa alimmillaan 250 jalan ratkaisukorkeuden. Pirkkalassa LPV-lähestyminen on tarjolla kiitotielle 06 ja 24, kun aiemmin alemman ratkaisukorkeuden mahdollistanut ILS-lähestymismenetelmä on ollut tarjolla vain kiitotielle 24. Jatkossa myötätuuli ei olisi enää ongelma huonoissa näkyvyysolosuhteissa saavuttaessa Pirkkalaan. Finavian muilla lentoasemilla vastaavat lentomenetelmät on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Satelliittipohjaisia menetelmiä käytetään tulevaisuudessa eniten, ja perinteiset maalaitteita hyödyntävät menetelmät säilyvät vain osittain. Uusien lähestymismenetelmien käyttöönotto on yksi osa Finavian yli 15 miljoonan euron investointia, joka toteutettiin Tampere-Pirkkalassa vuoden 2018 aikana.
Kiitotien lähestymisvalot on toteutettu energiatehokkaalla LED-tekniikalla, mikä vähentää energiankäyttöä. Lentoasemalla käytetty sähköenergia on tuotettu uusiutuvalla tuulienergialla, jolla voidaan pienentää lentoaseman toiminnasta syntyviä kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Kaiken kaikkiaan Finavia on viime vuosina investoinut Tampere-Pirkkalan kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Kiitotien ja liikennealueiden peruskorjauksen lisäksi on parannettu terminaalien asiakastiloja ja palveluja sekä investoitu ympäristövaikutusten vähentämiseen. Infrastruktuuria parantamalla on muun muassa varmistettu, että Tampere-Pirkkala voi toimia varakenttänä laajarunkokoneille. Tampere-Pirkkalan lentomäärät ovat kasvaneet tammi-elokuun aikana yhteensä +15,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Koulutuslennot mukaan lukien nousuja ja laskeutumisia on ollut yhteensä 25 262.
|
|||