Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmän tavoitteena oli ohjata selkeästi ja vahvasti sekä kansallisella että EU-rahoituksella tapahtuvaa alueellista kehittämistä Itä- ja Pohjois-Suomessa vuonna 2014 alkavalla uudella rakennerahastokaudella. Työryhmään kuului puheenjohtaja Backmanin lisäksi 15 jäsentä yksityishenkilöinä. Työryhmä teki vuoden 2012 kesäkuussa 24 strategista avausta, joista 19 oli nopeaa avausta ja viisi pidemmän aikavälin pitkää avausta. Nyt tammikuussa työryhmä esitteli raportissaan linjauksiin perustuvat 36 toimenpide- ja hanke-ehdotusta. Työryhmän mukaan koko Suomi hyötyy, jos Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti alueen erityispiirteiden ja vahvuuksien pohjalta. Käytännön toimet alueen kehittämiseksi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja sitoutumista eri toimijoilta. Raportin mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen aluerakenne poikkeaa naapurimaista. Joka kolmas 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuva on suomalainen ja suomalaiset tuntevat alueen erityispiirteet. Arktisen alueen uskotaan vetävän investointeja yli 100 miljardin edestä lähivuosikymmeninä. Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät etäisyydet ja harva asutus ovat suuria haasteita niiden elinkeinotoiminnan ja aluerakenteen kehittämiselle. Raportissa painotetaan kansainvälisen yritystoiminnan, matkailun ja huipputason tutkimus- ja koulutusosaamisen ylläpidon vaatimuksia, jotka edellyttävät toimivia kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Itä- ja Pohjois-Suomessa on säilytettävä valtion ylläpitäminä em. toimintojen tarvitsema nykytasoinen kattava lentokenttäverkosto. Työryhmän mukaan lentoliikenne näille kentille tulee tarvittaessa turvata vähäliikenteisten reittien kilpailutuksella ja joukkoliikenteen määrärahoista myönnettävällä tuella, mikä edellyttää ko. määrärahojen lisäämistä. Sujuvat lento-, tie- ja raideliikenneyhteydet Itä- ja Pohjois-Suomessa takaavat kansainvälisille yrityksille ja matkailulle hyvät toimintaedellytykset. Tulevaisuudessa erityisesti Venäjän liikenteen kasvu tulee vaatimaan panostuksia, erityisesti rajanylityskapasiteetin kasvattamista. Yhtenä työryhmän esittämänä nopeana avauksena mainitaan keskeisten lentoliikenneyhteyksien turvaaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Hallitus on antanut eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon 12. huhtikuuta. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012-2022. Selonteon mukaan tiheän lentoasemaverkoston säilymisessä on haasteita. Liikennevirrat ovat ohuita, monien reittien kannattavuus on huono ja suuri osa lentoasemista on itsenäisesti tarkasteltuna tappiollisia. Liikennepoliittisessa selonteossa hallitus päätti käynnistää eri liikennemuodot kattavan maksujen ja verojen rakenteellisen kokonaistarkastelun. Liikenneministeri Merja Kyllönen korosti lentoliikenteen merkitystä aluetalouden kehittymiselle ja yritysten sijoittumiselle. Lentoliikennestrategian valmistelu käynnistettiin, kun laaja joukko lentoliikenteen asiantuntijoita kokoontui Helsingissä 30. lokakuuta Säätytalolle pohjustamaan lentoliikennestrategiaa. Lentoliikennestrategiaa valmistellaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti jatkuvassa vuoropuhelussa alan kanssa. Seuraava laaja sidosryhmäseminaari järjestetään 23.1.2013. Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Väliraportti annetaan vuoden 2013 loppuun mennessä.
TEM raportti 2/2013 Katse pohjoiseen - toimenpide-ehdotukset 11.1.2013 Lue myös:
|
|||
