Heinäkuussa 2015 monikansallisen raskaan lennoston palvelukseen astui Ilmavoimia edustava lentoteknillisen alan asiantuntija, joka syksyn aikana kouluttautuu C-17:n teknisistä järjestelmistä lentotehtävien aikana vastaavaksi Flying Crew Chiefiksi, eli suomalaisittain matkamekaanikoksi. Ensimmäisen operatiivisen lentotehtävänsä suomalainen C-17 -lentomiehistön jäsen suorittaa todennäköisesti alkutalven aikana. Ylikersantti Olavi Reponen on työskennellyt vuoden 2014 marraskuusta lähtien työyhteisössä, jota voi perustellusti sanoa ainutlaatuiseksi. Tikkakoskella Ilmasotakoulussa raskasajoneuvojoukkueen johtajana päätoimisesti työskentelevä Reponen siirtyi viime vuonna määräaikaiseen tehtävään länsiunkarilaisessa Pápan lentotukikohdassa toimivaan Monikansalliseen raskaaseen lennostoon. Kansainvälisesti nimellä Heavy Airlift Wing (HAW) tunnettu lennosto on maailman ensimmäinen sotilaskuljetuslentokoneita operoiva monikansallinen joukko-osasto. Sen tehtävänä on tuottaa kolmen raskaan Boeing (aiemmin McDonnell Douglas) C-17 Globemaster III -kuljetuskoneen suorituskykyä Strategisen ilmakuljetuskykyhankkeen eli Strategic Airlift Capabilityn (SAC) 12 jäsenmaan tarpeisiin. Reposen tehtävänä on lennoston, englanniksi Heavy Airlift Wingin (HAW), Aerial Port -ryhmän jäsenenä vastata C-17-kuljetuskoneiden rahdin kuormausten suunnittelusta ja toimeenpanosta. "Aerial Port -tiimissä vastuullamme on suunnitella ja toteuttaa kuormaus niin, että se vastaa ilmakuljetusta koskevia turvallisuusmääräyksiä. Työvälineenä ovat niin suunnittelussa käytettävät tietokoneet kuin erilaiset kuormausajoneuvotkin", Reponen kertoo Ilmavoimien tiedotteessa. Reposen lisäksi HAW:ssä työskentelee myös kolme muuta Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvaa sotilasilmailun ja logistiikan ammattilaista. Kaiken kaikkiaan kymmenen suomalaisia on ehtinyt palvella Pápassa vuodesta 2009 lähtien. Yhteensä HAW:ssä palvelee yhteensä 135 sotilasta ja siviiliä kaikkien kahdentoista jäsenmaan ollessa edustettuina sen henkilöstössä. HAW:n C-17 -kuljetuskoneet kantavat hankkeen isäntämaa Unkarin kansallisuustunnusta sekä kotitukikohtansa Pápan nimeä pyrstössään. Suomi on ollut vuodesta 2008 mukana Strategisen ilmakuljetuskyvyn hankkeessa. Suomen kansallinen osuus SAC-hankkeessa on 100 vuosittaista C-17 -lentotuntia, joiden käytöstä päätetään keskitetysti Puolustusvoimissa. "SAC on mukana Puolustusvoimien logistiikan kokonaisuudessa osana kansallisten ja kansainvälisten suorituskykyjen valikoimaa. C-17:n keskeinen ominaisuus on sen turvallisuus, sillä koneen kehittyneet omasuojajärjestelmät mahdollistavat lentämisen kriisialueiden kohteisiin, joissa siihen kohdistuu esimerkiksi olkapääohjusten aiheuttama uhka", kertoo . everstiluutnantti Vesa Autere Pääesikunnan Logistiikkaosastolta . Hankkeen perustamisen yhteydessä jäsenmaat sopivat osuuksistaan C-17-kaluston vuosittain tuottamasta 3165 lentotunnin kiintiöstä, jonka mukaan hankkeen toiminnan kulut jaetaan. SAC:n lentotoiminta käynnistyi heinäkuussa 2009, ja jäsenmaat ovat sitoutuneet siihen kolmenkymmenen vuoden määräajaksi. Lue myös Lentoposti.fi:n uutinen, jossa tutustumme tarkemmin C17 -kuljetuskoneeseen:
|
|||
