Fintraffic Lennonvarmistus Oy on jo pitkään selvittänyt Suomen olosuhteisiin toimivaa etälennonjohtokonseptia, joka kattaisi yhdestä työpisteestä useamman lentoaseman lennonjohtopalvelun tuottamisen. Suomessa lennonvarmistuspalvelua antaa Fintraffic Lennonvarmitus Oy ja lentoasemien lähilennonjohtotornit omistaa lentokenttäyhtiö Finavia.
“Modernia digitaalista teknologiaa hyödyntävän etälennonjohtokonseptin kehittäminen tuo joustoa erityisesti alueellisten lentoasemien palveluaikoihin ja parantaa kustannustehokkuutta. Siitä hyötyvät lentoyhtiöt, ja se on myös kuluttajien etu. Finavialle etälennonjohtohanke on strategisesti tärkeä, sillä sen avulla on mahdollista pitää huolta suomalaisten sujuvista ja hyvistä yhteyksistä maailmalle,“ sanoo Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.
"Etälennonjohtoratkaisut ovat olleet isossa kuvassa mukana jo monta vuotta. Yhtenä esteenä ovat olleet ns. contingency-menetelmät kuten esimerkiksi tietoliikennekaapelin katkeaminen. Nykyisin on käytössä jo uutta tekniikkaa kuten 5G sekä satelliittiyhteydet", avaa Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja Raine Luojus tilannetta Lentoposti.fi:lle. Kotimainen innovaatio on MROT -konsepti (Multi Remote Operating Tower), joka parantaisi lennonjohdon varautumiskykyä sekä mahdollistaisi myös lentoasemien palvelutason parantmisen. Lennonvarmistuspalvelua voitaisiin avata eri lentoasemille lentoliikenteen tarpeiden mukaan. Ratkaisu toisi myös kustannussäästöjä.
Suomessa lennonvarmistuspalvelua pyritään vievään vielä pidemmälle kuin nykyiset ratkaisut tarjoavat. MROT-konseptissa ei ole kyse pelkästään lähilennonjohtopalvelusta, sillä siihen on tarkoitus tuoda mukaan myös lähestymislennonjohtopalvelua, kun tutkapeittoa parannetaan entisestään WAM-ratkaisulla. Näin tilannekuvaa saataisiin useista eri sensorilähteistä myös lentopaikan omien sensoreiden ulkopuolelta.
MROT-etälennonjohtoratkaisulla yksi lennonjohtaja voisi esimerkiksi antaa lähilennonjohtopalvelua Helsingistä käsin Pohjois-Suomen kohteisiin saapuville koneille. Vaikka kaikkien lentojen lähtöaika olisi Helsinki-Vantaalta lähes sama niin ne ovat eri aikaan kohteissa esimerkiksi Oulussa, Kittilässä ja Ivalossa.
Etätorni voitaisiin avata palvelemaan lentoliikennettä tarvittaessa nopeasti erilaisiin hätätilanteisiin tai viranomaisoperaatioihin sekä mahdollisissa henkilöstövajaustilanteissa tai sairastapauksissa.
EU-sääntely edellyttää lennonvarmistuspalvelun tuottajilta jatkuvaa toiminnan tehostamista. Fintraffic ja Finavia ovat hakeneet konseptin kehittämiseen julkista rahoitusta EU:n elpymisrahastosta.
"Rahoituksen ja teknisten yksityiskohtien määrittelyjen valmistuttua käynnistyy keskustelut järjestelmätoimittajien kanssa ja katsotaan mikä tilanne on. Mahdollinen hankinta etenee normaalien hankintasääntöjen mukaisesti ja paras toimittaja valitaan", sanoo Luojus.
Lopullisia hankintapäätöksiä tehdään vasta myöhemmin ja jos hintataso ei ole järkevällä tasolla voidaan ratkaisusta vielä perääntyä.
"Lähtökohtaisesti etälennonjohtoratkaisu toteutetaan useammalle lentokentälle. Myös Helsinki-Vantaa soveltuisi tähän käyttöön", toteaa Luojus. Ensivaiheen lentokenttämäärän ratkaisee kokonaisuus, mutta Suomen MROT-konsepti tarkoittaa kuitenkin vähintään kolmen lentoaseman siirtymistä etälennonjohdon piiriin.
Tarjolla useita erilaisia ratkaisuja
Ensimmäisen viranomaishyväksytyn etälennonjohtoratkaisun käyttöönotto tapahtui syyskuusta 2016 Sundsvallissa. Kyseisen ratkaisun toimitti Saab yhdessä Ruotsin LFV:n kanssa. Nykyinen Saab Digital Air Traffic Solutions (SDATS) on tuomassa markkinoilla etälennonjohtoratkaisun, jonka avulla yksi lennonjohtaja voisi antaa palvelua kahdelle tai kolmelle lentoasemalle. Omaa ratkaisuaan Remote Virtual Tower (RVT) markkinoille tarjoaa myös itävaltalainen Frequentis, joka tekee yhteistyötä mm. Saksassa DFS Deutsche Flugsicherungin (DFS) kanssa.
Pohjois-Amerikassa omaa ratkaisuaan koekäyttää NAV CANADA yhdessä Searidge Technologiesin kanssa, joka on toteuttanut etätorniratkaisun myös Unkarin Budapestin lentokentälle. Myös Virossa on ollut etälennonjohtoratkaisu käytössä vuodesta 2018. Kyseisen ratkaisun Viron lennonvarmistusyhtiön kanssa toteutti Lue myös: Artikkeli: Etätorni mullistaa palvelutavan Artikkeli: Etätorni yhdistää pian kaksi lentokenttää yhdelle lennonjohtajalle – myöhemmin jopa kolme Artikkeli: Etätornipalvelu muuttaa lennonjohtomailmaa - lähes kaikki pysyy kuitenkin ennallaan
|
|||
