Euroopan oma satelliittinavigointijärjestelmä Galileo käy läpi ratkaisevia vaiheita ja järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuluvan vuoden aikana on määrä laukaista kiertoradalle kuusi uutta Galileo-satelliittia. Ensimmäinen aluenavigointi Galileon avulla on jo koelennetty.
Galileo-järjestelmän edistymisestä kertoi Euroopan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani, joka kokoontui yhdessä Euroopan avaruusjärjesto ESA:n sekä viiden mukana olevan yhtiön kanssa (ArianeSpace, Telespazio, Thales Alelia Space, OHB ja Airbus Space and Defence). Kaikki liputtivat vahvan sitoutumisen puolesta ja taivaalle laukaistaan kuluvan vuoden aikana kuusi uutta satelliittia kahden avaruusohjelman tarpeisiin. Galileon palvelut voisivatkin olla saatavilla jo vuoden 2014 lopussa tai 2015 alussa. Tällä hetkellä Galileon käytössä on neljä satelliittia.
Galileon myötä Eurooppa pääsee hyödyntämään omaa satelliittipaikannusjärjestelmää. Oman navigointijärjestelmän on määrä taata itsenäisyys tärkeän navigoinnin osalta. Nykyiset järjestelmät kuten GPS (USA), GLONASS (Venäjä) ja alueelliset Japanin sekä Kiinan järjestelmät ovat sotilaiden hallussa. Järjestelmiä käytetään siviilisovelluksiin mutta ne voidaan tarvittaessa kytkeä pois ilman eri ilmoitusta.
Mahdollinen Galileo- ja GPS-signaalin yhdistäminen nostaa tarkkuuden aivan uudelle tasolla ja tuo käyttöön hyvinkin erilaisia sovelluksia.
Galileon ohella rakentuu myös Copernikus-järjestelmä, joka on EU:n maapallon seurantajärjestelmä. Järjestelmä käsittelee tietoaineistoa ja tuottaa käyttäjille luotettavaa ja ajantasaista tietoa erilaisten ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien palvelujen välityksellä. Järjestelmää käytetään ilmanlaadun seurannassa, ympäristönsuojelussa, hätätilan hallinnassa ja meriliikenteen valvonnassa EU:n sisä- ja ulkopuolella.
Tutkimusten mukaan Galileo kasvattaa EU:n taloutta 90 miljardilla eurolla ensimmäisen 20 toimintavuotensa aikana. Samanaikaisesti kuluja tulisi vuoteen 2020 mennessä vain 7 miljardia euroa.
Aluenavigointi onnistui Galileon koelennolla
ESA, Alankomaisen kansallinen avaruustutkimuskeskus NLR, Eurocontrol ja Alankomaiden lennonvarmistuspalveluja tarjoava LVNL suorittivat marraskuussa 2013 koelennon Galileo-järjestelmän luoman aluenavigointirastin (long, lat ja altitude) avulla.
Lento tehtiin NLR:n Fairchild-Metro II -koneella, joka oli varustettu Galileo-vastaanottimilla. Kyseisellä koneella on lennetty aiemmin Euroopan ensimmäinen GPS-järjestelmän koelento 80-luvulla sekä ensimmäinen EGNOS-järjestelmän koelento.
Koelennon aikana kaikki Galileo-järjestelmän neljä satelliittia olivat näkyvissä. Koelento käsitti lentoonlähdön lisäksi vaakalentoa vakionopeudella sekä muuttuvalla nopeudella, 60-asteen kaartoja, ylösvetoja, lähestymisiä ja laskun.
Lennon aikana koneen nopeus oli suurimmillaan 456 km/h ja vaakakiihtyvyydet noin 2g:n luokkaa. Pystykiihtyvyys lennoilla vaihteli suurimmillaan 0,5-1,5 g:n välillä. Korkeutta oli enimmillään kolme kilometriä.
Ensimmäiset paikannuskokeet Galileon neljällä satelliitilla tehtiin jo maaliskuussa 2013. Tuolloin tarkkuus oli 10 metrin luokkaa.
