Helsingin kaupungin teettämä uusi selvitys puoltaa Malmin säilyttämistä ilmailukäytössä. Kaupunki julkaisi 6. syyskuuta 2016 ympäristöhistoriaselvityksen, joka käsittelee perusteellisesti Malmin lentokentän historiaa ja sen ympäristöhistoriallisia arvoja.

Arkkitehtitoimistojen Freese & Schulman laatimassa, jo kesäkuun lopussa valmistuneessa selvityksessä puolletaan vahvoin perustein Malmin lentokenttäkokonaisuuden suojelemista alkuperäisessä ilmailukäytössään.

Julkaistu ympäristöhistoriaselvitys (YHS) tehtiin kaavoituksen ja suojelutavoitteiden asettamisen tarpeisiin  keväällä  ja  kesällä  2016  Helsingin  kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) tilauksesta ns. suppeana toimeksiantona. YHS toimii tulevan kaavoituksen ja korjaussuunnittelun apuvälineenä ja tietopankkina.

Selvityksessä todetaan jälleen faktat, joiden mukaan Helsinki-Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja koko maan yleisilmailun operaatiosta noin puolet tapahtuu Malmilta käsin.

Lisäksi Malmin lentokenttä on ilmailualan koulutuksessa keskeisessä asemassa. Lähes kaikki Suomen ammattilentäjät ovat saaneet ja saavat koulutuksensa Malmilla. Kentäntoiminnasta noin 80-90% liittyy lentokoulutukseen.

Selvitystyö tehtiin kahden arkkitehtitoimiston yhteistyönä.  Arkkitehtitoimisto  Schulmanilta  työhön osallistui  arkkitehti, professori Sari Schulman,  Arkkitehtitoimisto  Freeseltä  arkkitehdit  Simo  Freese ja Eva Knif sekä arkkitehtiylioppilas Hilda Uusitalo. Lentoaseman maiseman  ja  kasvillisuuden  analyysissä  auttoi  maisema-arkkitehti  Marja  Mikkola.

Kattava raportti Malmin lentoaseman historiaan ja rakennusten syövereihin

Kaikkiaan 130-sivuisessa YHS-raportissa esitellään tarkasti Malmin lentoaseman historiaa, rakennuksia ja toimintaa.

Malmin lentoaseman perustamisvaiheen rakennukset ovat monumentteja ajalta, jolloin maalentoasema oli rakennustehtävänä uusi ja rakennustyypit vasta muotoutumassa.

Selvityksessä todetaan, että takennukset eivät ole arvokkaita ainoastaan yksittäisinä taidonnäytteinä, vaan myös kontekstiltaan ja maisemaltaan, mukaan lukien kiitotiet ja niiden yksityiskohdat kuten 1930-luvun betonilaatat ja HELSINKI -teksti. Säilyneistä rakennuksista myös sodan aikaiset hangaarin laajennus, parakkikylä ja autosuoja kuuluvat vaalittavaan kokonaisuuteen.

Selvityksessä todetaa, että on  ilmeistä,  että  Malmin  lentoaseman  kulttuurihistorialliset  arvot  säilyvät  parhaiten ilmailutoiminnassa.

YHS:n mukaan Malmin  lentoaseman  suojelu-  ja  kehittämisperiaatteiden  tulee  lähteä  siitä,  että alkuperäisen arkkitehtuurin  arvokkuus  säilyy  tai  se  palautetaan,  ja  mahdollinen  uusi käyttö  ja  lisärakentaminen  toteutetaan  sen  ehdoilla.  ”Arkkitehtuurin  arvokkuuteen” kuuluu, että rakennus on sille sopivassa käyttötarkoituksessa, mieluiten siinä, johon se on alun perin suunniteltu.

Selvityksen esittämät perusteet kentän lentotoiminnan jatkamiselle ovat samoja, jotka on esitetty myös 10. elokuuta 2016 vireille pannussa Lex Malmi -kansalaisaloitteessa.

Malmin lentoasema ympäristöhistoriaselvitys (PDF-tiedosto)

Lue myös: