Suomen ilmailuliiton (SIL) mukaan nykyinen kansallinen lentokoulutus takaa riittävät ilmailutaidot, mutta  turvallisuustyöhön tarvitaan lisää resursseja. SIL otti aiheeseen kantaa, kun Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) totesi kahden valmistuneen turvallisuustutkinnan yhteydessä ettei nykyinen ultrakevytkoulutus ei anna riittäviä valmiuksia lentämiseen.

OTKES julkisti kesäkuussa kaksi valmistunutta turvallisuustutkintaa vuonna 2019 ultrakevyille lentokoneille sattuneista onnettomuuksista. OTKES esitti ettei Suomessa annettava ultrakevytlento­konekoulutus takaisi riittäviä valmiuksia turvalliseen lentoharrastukseen.

Suomen Ilmailuliitto nostaa esiin, että kyseistä koulutusohjelmaa noudattaen on Suomeen valmistunut satoja ultrakevytlentäjiä. Koulutuksessa noudatetaan Suomessa Ilmailuliiton  laatimaa ultrakevytlentokoulutuksen koulutusohjelmaa, jonka Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on hyväksynyt.

Koulutusohjelmaa myös kehitetään jatkuvasti yhdessä Ilmailuliiton koulutusorganisaation Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. Vahvasti yleistynyt verkkokoulutus on hyvä, yhtenäinen pohja ilmailun perusteille, mutta yksinään riittämätön. Käytännön lentokoulutus ultrakevyillä kestääkin vähintään 25 lentotuntia ja LAPL-lupakirkan osalta 30 lentotuntia.

Koulutusohjelman rakenne on SIL:n mukaan  jo nyt pitkälti yhtenevä OTKESin mainitsemien EASA-koulutusohjelmien kanssa. Ohjelma on rakennettu nimenomaan suomalaisiin olosuhteisiin ja ultrakevytlentämiseen, joihin se ilmailuliiton mukaan soveltuu hyvin.

ilmailuliitto toteaa, että kansallista koulutusohjelmaa pystytään kehittämään joustavasti vastaamaan toimintaympäristöä. Koulutuksen katsotaan antavan harrastajalle riittävät yleis- ja perustiedot lentämisen tekniikasta, turvallisuudesta ja itse lentämisestä ultrakevyillä lentokoneilla.

Koulutusohjelman läpikäymisen lisäksi tulee huomioida myös oppilaan taidot ja kyvyt. Ilmailutoiminnassa on aina riskejä ja SIL:n mukaan ultrakevytilmailulle, kuten kaikelle muullekin ilmailulle, on määritelty hyväksyttävä turvallisuustaso.

“Koulutustilanteessa opettajan pitää osata tulkita oppilasta ihmisenä, ja olla valmis jopa tyrmäämään lentohaaveet, jos oppilas ei sovellu lentäjäksi. Tämä vaatii kouluttajalta jämäkkyyttä", muistuttaa Ilmailuliiton puheenjohtaja Timo Hyvönen vuorovaikutuksen tärkeydestä koulutustilanteessa.

Ilmailuliitto työskentelee jatkuvasti toiminnan kehittämiseksi niin, että vaadittavilla turvallisuustasoilla pysytään.

Koulutuksen yhteneväisen sisällön ja laadun takaamiseksi SIL järjestää jatkuvasti lennonopettajien koulutuksia. Ultrakevytlennonopettajan kelpuutusvaatimuksista määrätään kesäkuussa 2019 voimaan tulleessa ilmailumääräykessä.

“Lennonopettajan kanssa pääsee lentämään aina, mutta jos yksinlentovalmiutta ei saavuteta tai kurssi alkaa muuten venyä kohtuuttomasti, pitää oppilaan kanssa keskustella tilanne auki ja tehdä johtopäätökset. Valitettavasti kaikista ei tule lentäjiä, mutta ilmailua voi ja kannattaa harrastaa muutenkin, lajeja kyllä riittää”, kannustaa Hyvönen.

SIL painottaa panostaneensa ultrakevytlentämisen turvallisuuteen onnistuneesti jo useita vuosia. Turvallisuus on yksi keskeinen Ilmailuliiton strategian painopistealue. Ilmailuliitto toimii harrasteilmailun turvallisuuden eteen monella tasolla. 

“Vuonna 2014 aloitettu harrasteilmailun turvallisuushanke on toteuttanut siihen kirjattua tavoitetta, ettei harrasteilmailussa satu yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Ennen Pirkkalan valitettavaa onnettomuutta tavoite on toteutunut useiden vuosien ajan", kertoo Ilmailuliiton edunvalvonta-asiantuntija Juha Silvennoinen.

“Liittoon vuonna 2017 perustettu turvallisuustoimikunta on koonnut kerhoille turvallisuudenhallintajärjestelmän (SMS), joka luo pohjan järjestelmälliselle koulutus- ja lentotoiminnalle. Kerhoja ohjeistetaan ja kannustetaan proaktiiviseen turvallisuuteen. Lennonopettajia ja lentäjiä valistetaan jatkuvasti ja tietoa jaetaan aktiivisesti koko yhteisölle”, täydentää Ilmailuliiton Turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja Mari Lehtonen.

Turvallisuustoimintaan tarvitaan resursseja

 OTKES kehotti tutkinnassaan resursoimaan riittävästi ilmailun turvallisuustyöhön. Ilmailuliitto on samalla kannalla ja haluaa lisäresursseja lentoturvallisuustyöhön.

Ilmailuliitto analysoi nykyisinkin viranomaisen raportointijärjestelmään kirjattuja poikkeamia vapaaehtoisvoimin. SIL:n  turvallisuustoimikunta saa poikkeamista vuosiyhteenvedon, mutta sillä ei ole pääsyä viranomaisten raportointijärjestelmiin tai analysoinnissa tarvittavaan yksityiskohtaiseen tietoon.

Haasteena on SIL:n mukaan se, että kerättävää tietoa ei saada kokonaisuudessaan Ilmailuliittoon, jossa vahvin harrasteilmailun osaaminen kuitenkin on. Lisäksi OTKES on pääsääntöisesti lopettanut harrasteilmailun onnettomuuksien tutkimisen paitsi poikkeustapauksissa kuten kuolemaan johtaineissa turmissa.

“Poikkeamatiedon kerääminen, analysointi ja niiden pohjalta tehtävä turvallisuustyö vaativat resursseja, joita Ilmailuliitolla ei ole ollut vuoden 2012 jälkeen. Liitto sinänsä on  joustava ja ketterä asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta mielletään ilmailijoilta ilmailijoille tapahtuvaksi”, toteaa Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka

Ilmailuliitto olisi valmis tekemään enemmänkin ja raportointimekanismien lisäksi olisi tärkeää kehittää toimintaa niiden pohjalta yhteistyössä.

“Ilmailuliitto on toistuvasti keskustellut Liikenne- ja viestintäviraston kanssa erilaisten analyysi- ja turvallisuustoiminnan tehtävien siirtämisestä joko suoraan liittoon tai liiton suorittamiksi viranomaisen apuna. Tällöin toiminta olisi lähellä ilmailijoita ja toiminnan ketterä kehittäminen olisi mahdollista. Tämä on mahdollista, kun OTKESin ehdottama rahoitus toteutuu”, jatkaa Latikka.

Lue myös: