Kaikki 62 Suomen Ilmavoimien F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjää on päivitetty MLU 2 -tasoon (Mid-Life Upgrade). Viimeinen toisen elinkaaripäivityksen sarja-asennuksessa ollut kaksipaikkainen HN-465 valmistui Patria Aviationin tuotantolinjalta Jämsän Hallista 9. joulukuuta. Uuden päivityksen viimeisetkin suorituskyvyt on määrä saada käyttöön vuonna 2018.

MLU 2 -sarja-asennukset on nyt toteutettu kaikkiin ilmavoimien yksi- ja kaksipaikkaisiin Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjiin. Ensimmäiset MLU2-Hornetit olivat koelentovaiheessa loppuvuodesta 2011 ja ensimmäinen päivitetty koneyksilö tuli laivuepalveluskäyttöön keväällä 2013.

”Vastaanotimme koneet aikataulussa ja ne ovat toimineet hyvin”, totesi Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Kim Jäämeri perinteisessä komentajan mediatilaisuudessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vuosina 2012–16 toteutetun Mid-Life Upgrade 2 -elinkaaripäivityksen yhteydessä Ilmavoimien Horneteihin on luotu muun muassa kyky tukea maa-, meri- ja Ilmavoimien taistelua kauaskantoisten ilmasta maahan -aseiden vaikutuksella.

MLU 2:n myötä Hornet-laivastoon asennettiin kansainvälisesti yhteensopivat puhe- ja datayhteydet sekä tunnistusjärjestelmät. Mukana on Link16-tietovuojärjestelmä, joka on standardoitu NATO:ssa. Link16 -protokollan tiedonaaltomuotoa käytetään MITS LVT -laitteilla (Multifunctional Information Distribution System - Low Volume Terminal). Järjestelmän suorituskykyä parannettiin verkostopuolustuksen periaatteiden mukaisesti.

Mukana päivityksessä oli myös kansainvälisten siviili-ilmailumääräyksien edellyttämiä suunnistus- ja kommunikointijärjestelmien muutoksia kuten uusi siviili-ilmailumääräysten edellyttämä radio ja uusi GPS-satelliittinavigointi (Global Positioning System).

MLU 2 -päivitys sisälsi myös ilmasta maahan-vaikutuskyvyn. Mukana on vuonna 2015 käyttöönotetutut lyhyen kantaman JDAM (Joint Direct Attack Munition) -ohjautuva pommi ja keskipitkän matkan AGM-154C JSOW (Joint Stand-Off Weapon) -liitopommit.

Maalinosoituskykyä on parannettu Northrop Grumman AN/AAQ-28(V) Litening AT -maalinetsintä- ja osoituslaittein. Erilliseen säiliöön koneen rungon alle asennetussa järjestelmässä on infrapuna-, TV- ja laser-osoitukset.

Ilmasta maahan -aseiden toimivuus on todennettu kotimaassa suoritetuin tutkimuksin ja koelennoin, joihin sisältyi muun muassa useita JDAM-pommien koepudotuksia Rovajärven ampuma-alueella. Lisäksi Hornet-ohjaajat, lentoteknillinen henkilöstö ja muut ilmapuolustuksen ammattilaiset ovat saaneet koulutuksen uudentyyppisten aseiden käyttöön, käsittelyyn ja huoltotoimintaan.

Kesäkuussa 2015 järjestettyjen kokeiden aikana Satakunnan lennosto pudotti Hornetista Boeingin valmistaman JDAM-pommin GBU-38, GBU-32 ja GBU-31 -versioita (Guided Bomb Unit). Kuvassa yllä Hornetin vierellä GBU-31 ja GBU-38.

Kesäkuussa 2016 jopa metriluokan tarkkuudella kohteeseen osuvalla pommilla selvitettiin Rovajärvellä myös Puolustusvoimien omien tukikohtien kestävyyttä. Kohdealueelle oli tuotu rakenteita, joiden avulla tuhovaikutusta voitiin arvioida tarkasti eri etäisyyksillä.

”Osumatarkkuus oli odotettu ja saimme koeammunnassa lisätietoa pommin vaikutuskyvystä. Kohdalle osunut pommi toimi”, kertoi Jäämeri muutoin salaisesta kokeesta.

Viimeisenä osana ilmasta maahan -vaikutuskyvystä on tulossa käyttöön pitkän kantaman AGM-158 JASSM -rynnäkköohjukset (Joint Air-to-Surface Stand-off Missile). Niiden kantama on yli 370 kilometriä.

Hornetin torjuntakykyä parannettiin sensori- ja ohjuspäivityksin. Aiemmat AIM-120B AMRAAM -ohjukset (Advanced Medium Range Air-to-Air Missile) korvataan uusilla AIM-120 7C -mallin ohjuksilla, jotka ovat yhteensopivia käytössä olevan NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmän (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System) kanssa. Mukana asennuksissa on myös Saabin valmistama BOL-omasuojajärjestelmä, jossa on soihtuja ja silppuheitteitä.

Päivitysten yhteydessä Hornetien ohjaamot on ajanmukaistettu mm. värillisillä LCD-näyttölaitteilla. Asennuksissa koneisiin tehtiin myös uusien aseiden edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset (System Configuration Set) sekä uusi koelentomittausjärjestelmä.

Vuosina 1995–2000 käyttöönotetun Hornet-kaluston hankintavaiheessa oli tiedossa, että suorituskykyä on kehittävät ja ylläpidettävä suunnitelmallisesti koko sen elinkaaren ajan.

Kaikkiaan Hornet-hävittäjiin tehdyt päivitykset ovat maksaneet satoja miljoonia euroja. Koneiden suorityskyky on nyt riittävä vuoteen 2030 saakka ja ne on määrä korvata vuodesta 2025 alkaen uudella ratkaisulla käynnissä olevalla HX-hävittäjähankkeella.

Täysi ilmasta maahan -vaikuttamiskyky käyttöön vuonna 2018

Hornetien AGM-158 JASSM -rynnäkköohjuksen (Joint Air-to-Surface Stand-off Missile) integraatio on parhaillaan käynnissä Yhdysvalloissa. Komentaja Jäämeri kertoi hankkeen etenevän aikataulussa.

JASSM-vaikutuskykyä ollaan asentamassa ensimmäistä kertaa C/D -mallin Horneteihin. Ennen Suomen F/A-18C/D Horneteja kyky on integroitu Australian Hornet-hävittäjiin mutta ne ovat vanhempia A/B-mallin koneita.

Ilmavoimat siirsi kaksi F/A-18-konetta ja reilun kymmenen hengen vahvuisen koelento-osaston huhtikuussa 2016 Kaliforniassa sijaitsevaan merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavaan Naval Air Weapons Stationin China Laken -tukikohtaan. Suomalaiset huolehtivat Yhdysvalloissa itsenäisesti koneiden huolloista.

Suoritettavien koelentojen aikana varmistetaan koneen suorityskyky operoitaessa uuden aseen kanssa. Lento-ominaisuuksien todentamisen lisäksi on tärkeää saada ase irtoamaan oikein ripustimestas ja varmistaa Hornetin taktisten järjestelmien toiminta sekä aseen oikea evästyminen maaliin hakeutumista varten.

Yhdysvalloissa on mahdollista koelaukaista ohjus tarvittavilla laitteistoilla instrumentoidulle maalialueelle. Edessä ovat vielä siis mm. kesällä 2017 toteutettavat koeammunnat.

JASSM-aseistuksen turvallinen ja oikea toimivuus on määrä todentaa syyskuuhun 2017 mennnessä suomalaisessa Hornetissa. Uusi suorityskyky on määrä hyväksyä käyttöön vuoden 2018 aikana.

Lue myös: