Ilmavoimat kouluttaa hävittäjäohjaajansa uran alkumetreillä kotimaisella Vinka-potkurikoneella. Perinteistä pintalevyrakennetta oleva kone on osoittautunut tarkoitukseensa hyvin sopivaksi. Ikä alkaa kuitenkin niitatussa rakenteessa näkyä ja komentaja Jäämeren mukaan "peltejä on jo lähtenyt". Ilmavoimien julkaiseman hankintailmoituksen mukaan tarkoitus oli ostaa 20 - 25 taitolento- ja mittarilentokelpoista konetta. Niiden tuli olla sauvaohjattuja ja niissä oli oltava nokkapyörälaskuteline. Lisäksi uusilta koulukoneilta vaadittiin siviili-ilmailuviranomaisen myöntämä tyyppihyväksyntä. G-rajojen minimit taitolento-kategoriaan hyväksytylle ilma-alukselle oli määritelty välille +6G / -3G.
Potkuriturbiinilla varustettu Grob (kuvassa oikealla) täytti vaatimukset mutta oli liian kallis. Zlin puolestaan osoittautui liian ahtaaksi suomalaiselle maksimissaan 190 senttiä pitkälle tulevalle hävittäjäohjaajalle. Ilmavoimien koulutuspolku on vuodesta 1986 alkanut Vinkalla ja jatkunut suoraan BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneeseen. Komentaja Jäämeren mukaan tämä on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi järjestelyksi. Monissa maissa käytetään välivaiheessa peräkkäinistuttavia potkuriturbiinikoneita, joiden suorituskyky lähentelee suihkuharjoituskoneita. Suomessa ei ole nähty tarvetta tällaisille. Uuden alkeiskoulukoneen haku on ollut pitkään käynnissä ja negatiivinen lopputulos oli yllätys. Vaatimukset täyttäviä koneita maailmalta toki löytyisi, mutta niillä ei ole vaadittua tyyppihyväksyntää. Valmistajalle sertifioinnin kustannukset olisivat niin korkeat, että tarvittaisiin suuri tilaus. Komentajan mediatilaisuudessa kysyttiin myös mahdollisuuksista hyväksi osoittautuneen Vinkan tuotannon uudelleen käynnistämistä. Jäämeren mukaan Patrialta ei ole tässä mielessä oltu yhteydessä. Vinkoilla voidaan lentää enimmillään vuoden 2018 loppuun. Ilmavoimat selvittelee hankkeen jatkoa. T.T. Lue aiempia Lentoposti.fi -juttuja VX-hankkeesta:
|
|||
