Australian ilmavoimien Lockheed AP-3C Orion -meritoimintakoneen pudottama kuuntelupoiju havaitsi torstaina signaalin, joka aluksi epäiltiin olevan peräisin Malaysia Airlinesin kadonneen Boeing 777-200ER -koneen lennontaltiointilaitteen paikantimesta. Poijun tekemä havainto sijaitsi lähellä australialaisen monitoimialuksen ADV Ocean Shieldin lauantaina ja tiistaina kuulemia signaaleja. Operaatiota vetävän Joint Agency Coordinating Centerin johtaja Angus Houston joutui kuitenkin kertomaan perjantaiaamuna Suomen aikaa, että läpimurtoa etsinnöissä ei ole tapahtunut. "Tarkemman analyysin jälkeen vaikuttaa siltä, että havaitulla signaalilla ei todennäköisesti ole tekemistä lennon MH370 kanssa," Houston totesi JACC:n tiedotteessa. Signaali vaatii kuitenkin tarkempaa analyysiä, jotta saadaan varmuus sen lähteestä. Etsinnät on perjantaina keskitetty entistäkin suppeammalle alueelle. Tarkentuneen etsintäalueen koko on vieläkin 600 neliökilometriä (pieni neliö kartalla). Sitä pitää saada rajattua, ennen kuin miehittämättömät sukellusalukset voidaan ottaa käyttöön. Valmiudessa on Bluefin 21 AUV-alus (Autonomous Underwater Vehicle). Saattaa kestää päiviä, ennen kuin sitä voidaan hyödyntää. Etsintäalueella pohjaan on matkaa noin 4500 metriä, mikä on myös Bluefinin maksimisyvyys. Pelkona on kahden paikanninlähettimen (lennontaltiointilaitteessa ja äänninauhurissa) paristojen vähittäinen ehtyminen. Niille taattu noin 30 vuorokauden toiminta-aika on jo ohitettu. Vedenalaisten etsintöjen ohella jatkuu kauempana merenpinnan tähystäminen koneen mahdollisten kelluvien osien löytämiseksi. Etsijät ovat löytäneet paljon erilaista tavaraa, mutta ei mitään joka liittyisi lentoon MH370. Etsinnöissä on perjantaina mukana 15 lentokonetta ja 13 laivaa. Myös merenpohjan tutkimiseen erikoistunut Englannin laivaston HMS Echo suuntasi kuunteluhavaintojen perusteella rajatulle alueelle. Lockheed AP-3C Orion -meritoimintakone voi kuljettaa jopa 84 kuuntelupoijua, joista 48 on valmiiksi rungon pohjan laukaisuputkissa (kuva vasemmalla). Kertakäyttöinen kuuntelupoiju putoaa mereen jarruvarjon hidastamana. Vedessä pinnalle laukeaa kelluke, jossa on radioantenni datasiirtoa varten. Varsinainen kuunteluosa eli hydrofoni laskeutuu vaijerin varassa säädettyyn syvyyteen, maksimissaan jopa 300 metriin (videolinkki alla). Poijuja on kahdenlaisia. Aktiiviset ovat kuin kaikuluotamia, eli ne lähettävät signaalin ja vastaanottavat sen heijastuksia. Passiiviset vain kuuntelevat meren ääniä. Pudottamalla useita poijuja mahdolliset havainnot voidaan paikantaa ristiinsuuntimalla. Järjestelmä on tarkoitettu sukellusveneiden paikallistamiseen ja tuhoamiseen. Australialaiset ovat kuitenkin modifioineet poijuja niin, että ne soveltuvat myös lennontallentimien paikannuslähettimien havaitsemiseen. ++ Video kuuntelupoijun pudottamisesta P-3 Orionista: YouTube
|
|||