Finavian lentoasemanverkoston ulkopuolelle lähes vuosi sitten siirtynyt Lappeenrannan lentoasema näkee uudet etätornijärjestelmät lennovarmistuspalvelun osalta hyvänä vaihtoehtona. Lentoaseman edustajat tutustuivat ruotsalaisen Saabin valmistamaan järjestelmään Helsingissä.

 ”Etätorni on hyvä vaihtoehto pienille kentille kuten Lappeenrannalle. Meillä on operaatioita yhdestä viiteen per päivä, joten täysipäiväiselle lennonjohtajalle ei jää kovasti tekemistä”, kertoi Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti Lentoposti.fi:lle.

”Kustannusrakenne on olennainen seikka järjestelmän hankinnassa. Saab tarjoaa nykyisin useita eri liiketoimintamalleja leasingistä käyttöperusteiseen maksuun”, jatkoi Lehti.

Kustannuksia laskee lisäksi vielä etätornijärjestelmien seuraava askel eli siirtyminen ns. monikenttäjärjestelmään. Ruotsin lennonvarmistuspalveluja tarjoava LFV hakee alkuvuodesta viranomaishyväksyntää, jonka myötä etätornilennonjohtaja voisi antaa lennonvarmistuspalvelua samanaikaisesti kahdelle lentoasemalle.

Lappeenrannan ja muiden kotimaisten lentoasemien suunnitelmia hidastaa toistaiseksi se seikka, ettei Suomessa ole vielä tarjolla etätornikeskusta, josta palvelua voitaisiin antaa. Lennonvarmistuspalveluja tarjoava Finavia on selvittänyt etätornipalveluihin siirtymistä omissa projekteissaan. Sen hanke etenee todennäköisesti viimeistään 2020-luvulla, kun ensimmäisten lähilennonjohtotornien remontointi tai uusiminen lähestyy.

Hanke voi edetä aiemmin, jos joku muu toimija kuten Lappeenranta haluaisi ostaa etätornipalvelua. Muita kiinnostuneita voisivat olla mm. Seinäjoki. Suomen muita hiljentyineitä tai hiljeneviä lentokenttiä ovat mm. Pori, Mikkeli ja Varkaus. Etätornin avulla palvelutasoa voitaisiin parantaa myös Pohjois-Suomen lentokentillä.

Maailman ensimmäiset viranomaishyväksytyt etätornijärjestelmät ovat käytössä Ruotsissa. Saabin valmistamat järjestelmät on asennettu päivittäiseen käyttöön Örnsköldsvikiin ja Sundvalliin. Lennonvarmistuspalvelua annetaan näille lentokentille Sundsvallin etätornikeskuksesta.

Tietoliikenneyhteyksien avulla palvelua voitaisiin periaatteessa antaa Sundsvallista vaikka Lappeenrantaankin saakka. Suomessa on kuitenkin ilmailun radioliikennekielenä englannin lisäksi myös suomi, joka asettaa hankkeelle rajoituksia.

Etätornipalvelu mahdollistaisi myös mittarilento-operaatioita, joita ei voida vielä toistaiseksi tehdä valvomattomille lentopaikoille. Tällaisille lentokentille lennonjohtaja saataisiin paikalle tilauksesta, joka olisi hyvinkin järkevä toimintamalli vähäisten operaatiomäärien lentoasemille.

Lappeenrannan lentoaseman näkymät ovat vuodelle 2017 samansuuntaiset kuin kuluvalle vuodelle, jonka aikana operaatioita on ollut noin 400. Matkustajia lentoaseman kautta on kulkenut noin 4500. Tilauslentoliikenteen lisäksi Lappeenrantaa ovat käyttäneet liikelentokoneet, yleisilmailijat sekä Finnair, joka on lentänyt kentällä koululentoja.

Lue tarkemmin Remote Tower eli etätornihankkeen kehittymisestä Ruotsista laajasta artikkelistamme, joka on julkaistu 10. joulukuuta: Etätorni yhdistää pian kaksi lentokenttää yhdelle lennonjohtajalle – myöhemmin jopa kolme