Norjan Ilmavoimat lensi 14. tammikuuta 2025 F-35A -hävittäjää Ørlandin lentotukikohdasta käyttäen 40% SAF-polttoaineseosta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun F-35 -hävittäjällä lennettiin näin suurella SAF-polttoaineseoksella. Norjalaishävittäjän oli määrä suorittaa vastaava lento suuremman yleisön edessä median ja puolustusministerin sekä ympäristöministerin läsnöollessa 15. myös tammikuuta. Ørlandin sääolosuhteet kuitenkin estivät tämän lennon suorittamisen. Sääolosuhteet eivät olisi vaikuttaneet kriisinaikaiseen toimintaan. Rauhan aikana käytetään tiukempia rajoituksia. Norja on ensimmäinen valtio, joka operoi F-35 -hävittäjiä käyttäen näin suurta SAF-polttoaineseosta. SAF-polttoaineen käyttö ei vaikuta Pratt & Whitney F135 -moottorin suorituskykyyn vaan siinä voitaisiin käyttää jopa 50-prosenttista seosta.
Norjan ilmavoimat on lentänyt F-35 -hävittäjillä vuodesta 2017 lähtien. Norjalaiset ovat olleet mukana kehittämässä hävittäjään jarruvarjoa. Tämä ylärungon muotosuojaan asennettu järjestelmä tulee myös Suomen F-35A -hävittäjiin. Nyt Norja on edelläkävijä myös SAF-polttoaineen käytössä hävittäjätyypillä.
"Hävittäjämme tuottavat tällä hetkellä noin kolmanneksen puolustussektorin CO2-päästöistä. Uusiutuvaa lentopolttoainetta käyttäen voimme vähentää päästöjä ja parantaa toimitusvarmuutta. Tavoitteenamme on osaltamme auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja samalla tehostaa valmiutta", sanoi Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gram.
SAF-polttoaineen käyttö hävittäjissä on osa Norjan ilmavoimien investointia erilaisiin ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Luftforsvaretissa on vuosien ajan tarkasteltu erilaisia kestäviä toimenpiteitä, jotka tehostavat toimintaa ja kohentavat omavaraisuutta.
Norjan ilmavoimat haluaa olla suurena lentopolttoaineen kuluttajana edistämässä SAF-polttoaineen tuotanton perustamista Norjaan. Ilmavoimien hankkeella voi siis olla suurempiakin ympäristövaikutuksia kuin vain hävittäjien päästöleikkaukset.
Greener and Meaner -nimellä kutsutun kokonaishankkeen puitteissa tavoitellaan myös paikallista sähköntuottoa ja varastointia aurinkopaneelien avulla. Sen piiriin kuuluu myös kriisikestävyyttä parantava paikallisruoan hankkiminen ja varastointi.
|
|||
