Jämijärvellä lähellä Jämin lentokenttää tapahtuneen lento-onnettomuuden tutkintavastuu on siirtynyt Onnettomuustutkintakeskukselle. Kahdeksan kuoli, kun Comp Air 8 syöksyi eilen hyppylennolla maahan. Onnettomuuden arvellaan aiheutuneen ongelmista koneen pituusohjauksessa.

Johtava lento-onnettomuustutkija Ismo Aaltonen kertoi YLE:n tv-uutisissa, että onnettomuus käynnistyi ongelmista koneen pituusohjauksessa ennen hyppykorkeutta. Comp Airin nokka painui alas ja kone joutui syöksyyn, jota ei saatu oikaistua.

Siitä, onko kyseessä mahdollisesti tekninen vika tai koneen sakkaaminen, ei ole vielä selvyyttä.

Ilta-Sanomien mukaan Jämin onnettomuuskoneessakin ehdittiin tehdä päätös hätähypystä, mutta suurta hyppyovea ei onnistuttu avaamaan. Pelastautuneet lentäjä ja kaksi hyppääjää poistuivat koneesta pilotin jälkeen Comp Airin toisesta pienestä ovesta (näkyy otsikkokuvassa, klikkaa suuremmaksi).

Onnettomuudessa menehtyi kahdeksan henkilöä. Uhrien joukossa on kaksi naista ja kuusi miestä. Kaikki pelastuneet ovat miehiä.

Surmansa saivat Pirkanmaalta kotoisin olevat 23- ja 25-vuotiaat naiset, helsinkiläinen 43-vuotias mies sekä viisi pirkanmaalaista 26 - 35 -vuotiasta miestä.

Poliisi ei julkaise menehtyneiden nimiä. Onnettomuustutkintakeskuksella on käytössään lennolla mukana olleiden laskuvarjohyppääjien nimiluettelo ja lentäjän tiedot.

Heti onnettomuuden jälkeen oli tiedossa, että onnettomuus on vaatinut useita kuolonuhreja. Kuitenkin oli epäily, että osa koneessa olevista henkilöistä on maastossa mahdollisesti loukkaantuneena. Tätä varten järjestettiin etsintä sekä maastossa että ilmasta käsin.

Jämillä on uutiskuvien mukaan ollut paikalla ainakin Rajavartiolaitoksen Super Puma ja Agusta-Bell AB412, FinnHEMS:n EC-135 ja maavoimien NH90-helikopteri. Myös Tampereen Laskuvarjokerhon oma Cessna 206 osallistui etsintään.

Viimenenkin menehtynyt löytyi koneen hylystä sunnuntaina noin kello 20. Lounais-Suomen Poliisin mukaan uhreja ei voitu tunnistaa, jonka vuoksi surusanoman toimittamisessa oli ongelmia.

Hankaluuksia tutkinnalle tuottaa se, että onnettomuuspaikalla on koneen palaneita hiilikuiturakenteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle. Tutkijoiden on sidottava pöly alueella kosteudella ja käytettävä suojavarusteita.

Onnettomuustutkintakeskus ja poliisi pyytää tutkintaa varten käyttöönsä silminnäkijöiden kuva- ja videomateriaalia. Tallenteiden olemassa olosta ja sen toimittamisesta tutkijoiden käyttöön pyydetään soittamaan numeroon 07187 46007 tai ...009. Poliisin aiemmin antamat omaistiedotusnumerot eivät enää ole käytössä.

Siipi ei irronnut

MTV3 Uutisten julkaisemasta kuvasarjassa näytti siltä, että Comp Airista olisi puuttunut toinen siipi sen pudotessa kierteessä kohti maata. Iltalehden mukaan molemmat siivet olivat kuitenkin kiinni koneessa sen syöksyessä maahan. Mahdollisesti toinen siipi olisi taittunut, mutta jäänyt edelleen kiinni koneeseen.

Johtava onnettomuustutkija Ismo Aaltonen totesi YLE:n uutisille, etteivät myöskään spekulaatiot laskuvarjon aukeamisesta koneessa pidä paikkansa.

Jos Comp Air joutui korkealla oikaisemattomaan kierteeseen, koneessa olijoihin on kohdistunut suuria G-voimia. Mukana oli 11 henkeä, joten koneen matkustamo oli myös kuormattu varsin tiiviisti.

Ismo Aaltosen mukaan kolme pelastautunutta onnistuivat poistumaan putoavasta ilma-aluksesta lentäjän pienestä ovesta (näkyy otsikkokuvassa). Varsinaista suurta eteenpäin liukuvaa hyppyovea rungon toisessa kyljessä ei oltu avattu (kuva yllä).

Yhden pelastuneen laskuvarjo näkyy uutiskuvissa puussa lähellä onnettomuuspaikkaa. Auki oleva valkoinen liitovarjo on varavarjo, joten sitä on käytetty matalalla. Lentäjän pelastusvarjo se ei ole, koska kyseessä ei ole pallokupu.

Experimental-ilma-alus ainutkertainen hyppykäytössä

Harrastajien amerikkalaisesta rakennussarjasta tekemä Aerocomp Comp Air 8 OH-XDZ oli valmistunut nimenomaan hyppytoiminnassa käytettäväksi. Siinä oli suuri läpinäkyvä liukuovi, josta hyppääjät voivat kiivetä astinlaudalle koneen ulkopuolelle ennen varsinaista uloshyppyä.

Lentäjälle oli oma pieni ovensa rungon toisella puolella. Koneessa oli varsinainen istuin vain pilotille.

Comp Airia käytti Suomen Urheiluilmailijat ry. Se oli alunperin tarkoitettu hyppykoneeksi Räyskälän ilmailukeskukseen korkeat hypyt (4000 m ja yli) mahdollistavaksi tyypiksi.

Kone lensi hyppytapahtumissa eri puolilla Suomea. Nyt se oli mukana Tampereen Laskuvarjokerhon Pääsiäisboogiesa (Boogie on harrastajien nimitys hyppytapahtumalle, jossa on usein mukana normaalia suurempi kone).

Koneprojekti sai rakennusluvan keväällä 2005 ja työt alkoivat joulukuussa. Rakentamiseen käytettiin 9 000 tuntia. Koska kyseessä oli vaativa rakennusprojekti, kaksi katsastajaa katsasti Comp Airin ennen sen ensilentoa, joka tapahtui tammikuussa 2009. Luvan ilmailuun Comp Air sai elokuussa 2008 ja hyppytoiminta alkoi heti.

Comp Air 8 oli itserakennettu tyyppihyväksymätön ns. experimental-luokan ilma-alus. Siten sen operointikustannukset olivat edullisemmat kuin tyyppihyväksytyillä lentolaitteilla. Koneen rakentajat voivat esimerkiksi huoltaa sitä itse.

Moottorina Comp Airissa oli Diemechin peruskorjaama käytetty M601D-potkuriturbiinimoottori. Se tuottaa lentoonlähtötehoa 724 hv ja jatkuvaa 657. Kyseessä on varsin tehokas moottori, joka takasi koneelle nopean nousun hyppykorkeuteen.

Alunperin kyseessä on tshekkiläisen Walter Aircraft Engines -yhtiön 60-luvulla kaksimoottoriseen Let L410 Turbolet -matkustajakoneeseen suunnittelema voimanlähde (kuva). Sitä voisi ehkä pitää itäblokin laajasti käytettynä vastineena läntiselle Pratt & Whitney Canada PT6 -potkuriturbiinille.

Comp Airin tyhjäpaino oli 1297 kiloa ja suurin sallittu lentoonlähtöpaino 2540 kiloa. Kone kuljetti lentäjän ohella 10 hyppääjää. Hyppykorkeuteen 4000 metriin se nousi 7-12 minuutissa.

Kyseessä oli ilma-alusrekisterin suurin experimental-luokan kone ja ainoa hyppytoiminnassa käytettävä. Itserakennetun tyyppihyväksymättömän koneen käyttö hyppääjien kuljettamiseen kerhotoiminnassa on aiheuttanut vuosien varrella jonkin verran keskustelua.

Lue myös: