Malmin 75-vuotisjuhlia vietettiin 17. elokuuta Helsinki Fly In -tapahtumassa. Huonot sääennusteet eivät onneksi pitäneet paikkansa, sillä sade alkoi vasta iltapäivällä. Vaikka tarjolla ei ollut lentonäytöstä, tapahtuma kiinnosti. Paikalla oli väkeä vauvasta vaariin. Ohjatut kävelykierrokset platalle osoittautuivat suosituiksi.

Helsinki-Malmin lentoaseman tilanne on hankala. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen historiallinen kokonaisuus, joka on samalla toimiva ja tarpeellinen lentokenttä. Silti se haluttaisiin ottaa rakennusmaaksi. Tiettävästi parhaillaankin kaupunki piirrättää asemakaavoitusta kenttäalueelle.

Ei siis ihme, että tilaisuuden avauspuheissa historian ohella mainittiin myös tulevaisuuden uhkakuvat. Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Raine Haikarainen muistutti, miten kenttä oli valmistuessaan 30-luvulla huippumoderni saavutus nuorelle kansakunnalle.

Nykyisin alue on ilmailijoiden ohella tärkeä niin arkkitehtuurin ja kaupunkihistorian ystäville kuin lintubongareille tai kenttää kiertävän ulkoilureitin käyttäjille. Viimeisimmässä Helsingin maankäyttösuunnitelmassa kuitenkin todetaan, että "Malmin kenttä vapautuu asuntorakentamiseen vuoden 2020 jälkeen".

"Päättäjät ja virkamiehet eivät ole sokeita. He kyllä ymmärtävät hyvin argumentoitua järkipuhetta. Juuri nyt kannattaa pitää Malmin vahvuuksia esillä ja luoda hyviä keskusteluyhteyksiä päättäjiin", Haikarainen kannusti.

Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen totesikin puheenvuorossaan: "Mikäli pääkaupunkiseudulla kaavoittaminen sujuisi kuntarajojen yli yhtä hyvin kuin joukkoliikenne ja jätehuolto, tonttimaasta ei todellakaan olisi pulaa."

Huonot sääennusteet latistivat hieman tapahtuman Fly In -osuutta. Ilmoittautuneista 65:stä vierailevasta koneesta oli iltapäivällä kello 14 maissa saapunut parisenkymmentä, vaikka sää ei ollutkaan aampäivällä kovin huono. Tämä oli ymmärrettävää, sillä todennäköisesti osa olisi vain käynyt viettämässä päivää paikalla ja tarkoitus oli päästä illaksi takaisin.

Paikalla oli kuitenkin runsaasti muilla keinoin saapuneita ilmailijoita. Mutta myös muuta yleisöä riitti. Pyöreän oven kävivät tiheään, kun vierailijoita saapui tutustumaan keskusaulan näyttelyyn. Siinä kentällä toimivat yritykset ja yhteisöt esittelivät monipuolista tarjontaansa.

Vaikka lentonäytöstä ei järjestetty, Malmin normaali toiminta pyöri koko ajan. Rajavartiolaitoksen Dornier Do-228 -valvontakoneen miehistö kävi tauolla ravintola Gate1:ssä. Myös Agusta Bell 412 -helikopteri starttasi partiolennolle.

Skyxperiencen Pilatus Porter lennätti tandemhyppääjiä taivaalle. Ja yksityiskoneita meni ja tuli koko ajan. Ilmailijoille tämä kaikki voi olla arkipäivää, mutta satunnaiselle kävijälle riitti katsottavaa. Nähtiinpä taivaalla myös taitolentokone harjoituslennolla. Myös Antonov An-2 käväisi kenttäalueen yllä.

Yleisölennätyksiä järjestettiin lentokoneella ja helikopterilla. Ilmaan uskaltautuneet pääsivät ihailemaan lintuperspektiivistä kentän varhaisvuosien kivistä rakennettua HELSINKI-tekstiä, jonka tarkan sijainnin Klaus Wesa oli kesän aikana selvittänyt omin käsin kaivamalla.

Nyt kirjaimet on palautettu ruiskumaalaamalla oikeille paikoilleen kiitoteiden risteykseen muistuttamaan Malmin asemasta pääkaupungin ensimmäisenä maalentokenttänä. Kolmesta kuvassa olevasta kiitotiestä kaksi on edelleen käytössä, oikealla osittain näkyvä toimii nykyisin rullaustienä. 

Harmillista oli Malmin kentän kesänäkymiin oleellisesti kuuluvan DC-3-koneen poissaolo. Se oli vierailemassa Kymin lentokentän 70-vuotistapahtumassa.

Helsinki Fly In -organisaattorit olivat ideoineet puolen tunnin välein lähtevät kävelykierrokset asematatasoalueelle. Oppaina oli kentän hyvin tuntevia ilmailijoita. Ne todella kiinnostivat.

Väkeä kertyi niin runsaasti, että ryhmiä piti jakaa useampiin osiin. Oppaita oli kuitenkin hankittu paikalle riittävästi ja kaikki halukkaat saivat tutustua alueeseen, jonne normaalisti ei ole päästyä.

Iltapäivällä Gate1:n kabinetissa oli ilmailjoille suunnattu sarja luentoja. Ensimmäisenä vuoron saanut Onnettomuustutkintakeskuksen ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen veti tilan niin täyteen, että istuimet loppuivat alkuunsa. Tilaisuuden edetessä vaikutti siltä, että happikin alkaa loppua...

Runsaasti tietoa vakavasta asiasta tarjonnut esitys piti kuitenkin väen virkeänä. Aaltonen nosti esiin viime aikojen lentoturmat ja haki niille yhteistä nimittäjää. Niitä on toki useita, mutta yksi nousi esiin: monet ultralentäjät eivät ilmeisesti aina tiedosta esimerkiksi lisäpainon vaikutusta koneensa sakkausnopeuteen.

OTKES on tutkimuksissaan käynyt läpi yleisimpien ultrien ohjekirjoja ja niiden sakkauksista kertovat osuudet eivät ole vakuuttaneet. Erityisesti lisävarusteiden, kuten kellukkeiden vaikutuksista lento-ominaisuuksiin ei kerrota.

Tarkoituksena onkin yhdessä Trafin kanssa syksyn aikana laatia 5-10 yleisimmälle ultratyypille tiivistetyt ohjeet siitä, miten kone käyttäytyy alkavassa sakkauksessa. Samaten kerrotaan, miten kokonaispainon nousu ja/tai jyrkkä kaartaminen kasvattavat yllättävän paljon sakkausnopeutta.

Esitelmäosuudessa kuultiin myös Trafin ja Suomen Ilmailuliiton asiantuntijoita. Helsinki Fly In -tapahtuman juontajina toimivat Sami Saikkonen ja kentän liikennettä selostanut Jouni Laukkanen. Myös tapahtuman järjestelyistä vastaava Timo Hyvönen osallistui selostukseen.

Helsinki Fly In jatkui lauantaina loppuunmyydyllä iltajuhlalla ja sen jälkeisellä vapaalla illanvietolla. Ravintola Gate1 sai sopivasti anniskeluoikeudet juuri tapahtuman alla. Myös sunnuntai on Fly In -päivä, mutta ilman erityisempää ohjelmaa. +TT+

Alkuperäiset HELSINKI-kirjaimet Malmin lentoasemalla: DOCOMO

Lue myös: