MTS:n vaaliseminaarissa 25. helmikuuta teemana oli Tähtäimessä puolustus. Tilaisuus toi estradille valtakunnan kovinta turvallisuuspoliittista johtoa. Ministerit ja kansanedustajat pohtivat F/A-18 Hornetit tulevaisuudessa korvaavien hävittäjien lukumäärää. Pääosan ajasta veivät kuitenkin määrärahat, NATO ja yleinen asevelvollisuus.

Puolustusministeriöön kuuluvan parlamentaarisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaaliseminaari 25. helmikuuta täytti Kansallismuseon auditoriossa keräsi paikalle puolustuspolitiikan kovinta kärkeä: pääministeri Alexander Stubb (Kok), ulkoministeri Erkki Tuomioja (SDP) sekä puolustusministeri Carl Haglund (RKP).

Lisäksi keskusteluun osallistuivat Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (PS) sekä aihetta läheltä seuraavat kansanedustajat Seppo Kääriäinen (Kesk), Annika Lapintie (Vas), Pekka Haavisto (Vihr) ja Sari Palm (KD). Tilaisuuden moderoivat toimittajat Mirva Brola ja Reijo Lindroos.

Ilmavoimien Hornetien elinkaari on vaiheessa, jossa seuraajaa pitää alkaa etsiä. Uusia hävittäjiä tarvittaisiin 2020-luvun loppupuolella. Selvitystyö on jo käynnissä. Tämä lyhenteellä HX tunnettu hankinta vaatii erillisrahoitusta.

MTS:n tilaisuuden arvovaltaiselle keskustelijajoukolle esitettiin kysymys, tarvitseeko Suomi tulevaisuudessakin noin 60 hävittäjää. Vastaus annettiin nostamalla vihreä tai punainen kortti. Lapintie näytti punaista, Niinistö ja Tuomioja molempia, muut vihreää.

Niinistön mukaan kyseessä ei ole mielipidekysymys. "Asiaa selvitetään parhaillaan. Pitää katsoa miten hävittäjien suorituskyvyt ovat kasvaneet. Hankitaanko aselavetti vai ketterä hävittäjä. Siksi en pysty ottamaan tähän kantaa."

Seppo Kääriäinen korosti kysymyksessä ollutta "noin" sanaa. "Horneteja vastaava suorituskyky täytyy olla käytössä jatkossakin. Miten se tapahtuu, se on asiantuntijoiden ja poliitikkojen yhdessä ratkaistava."

Kääriäisen mukaan hallituksen onkin seuraavalla vaalikaudella päätettävä halutaanko, että nämä suorituskyvyt ovat käytettävissä tulevaisuudessakin.

Puolustusministeri Haglund korosti, että Ilmavoimien nykyinen hävittäjäkalusto on Euroopan parhainta. "Tärkeää on se, että tämä suorituskyky korvataan täysmääräisenä. Se ei ole relevanttia, onko kyseessä 60 tai 50 konetta."

"Tämä tulee maksamaan kuusi, seitsemän, ehkä kahdeksan miljardia euroa. Se ei ole pieni asia, kun muistetaan missä kunnossa valtiontalous on", Haglund varoitti. Myös hän muistutti, että päätöksiä pitää tehdä jo ensi vaalikauden loppupuolella.

Pääministeri Stubb myötäili puolustusministeriä. "Rahat on jollain tavalla kaivettava. Loppupelissä on kyse kyvystä ja kapasiteetista. Ilmavoimien kaluston valinta on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinta."

Pekka Haavisto kysyi mihin tarvitsemme hävittäjiä ja muistutti lisääntyneistä ilmatilanloukkauksista. "Suomelle on tärkeää vastata näihin ripeästi ja uskon, että kansalaiset ovat tätä toimintaa arvostaneet." Hän nosti myös esiin pohjoismaisen yhteistyön ilmatilavalvonnassa.

Ulkoministeri Tuomiojalta kysyttiinkin, haluaako hän Gripeneitä. "Ei pidä ottaa suoraan kantaa yksittäiseen hankintaan, ennen kuin on tehty suorituskyky-, tarve-, yhteistyö- ja rahoitusanalyysi. Ainoa mitä sanon on, että haluan sellaisen kaluston joka toimii kaikissa olosuhteissa niin, että sen toimintoja ei voi laukaustakaan ampumatta ulkopuolelta pysäyttää." ++

Lue myös: