Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa suorittava Vartiolentolaivue tuli 1. kesäkuuta 2021 jo 40 vuoden ikään. Ilmavoimilta lainatuilla helikoptereilla toimintansa aloittaneen Vartiolentolaivueen suorituskykyä kehitetään jatkuvasti ja osaamisen varmistaa ammattitaitoinen henkilöstö. Lentotoimintaa Rajavartiolaitoksessa on harjoitettu jo yli 90 vuotta ja edessä siintää jälleen uusia ilma-alushankintoja.

Meripelastuksen johtosuhteita selkeyttääkseen ministerityöryhmä esitti vuonna 1980 meripelastushelikopteripäivystyksen käynnistämistä. Järjestelyt etenivät nopeasti ja ministerityöryhmä teki 23. tammikuuta 1980 periaatepäätöksen kolmen keskiraskaan Mi-8 -helikopterin hankinnasta, joka mahdollistui lisämäärärahan avulla.

Lentäjien koulutus aloitettiin ilmavoimien kalustolla lokakuussa 1980 ja hankintasopimus Rajavartiolaitoksen käyttöön tulevasta kolmesta Mil Mi-8T -helikopterista solmittiin 13.4.1981.

Tärkeimpänä oli kuitenkin organisaation luominen, jonka myötä Vartiolentolaivue sai alkunsa  rakentuen ammattitaitoisen henkilöstön ympärille. Rajavartiolaitoksen päällikkö antoi 29.4.1981 käskyn Vartiolentolaivueen toiminnan aloittamisesta kesäkuun alusta. Päivystystoiminta aloitettiin ilmavoimien lainakalustolla käskyn mukaisesti Turussa 1.6.1981.

Ensimmäinen vartiolentolaivueelle tilatuista Mil Mi-8T -helikoptereista saapui Suomeen 14. lokakuuta1981. Helikopteri lennettiin vastaanoton jälkeen ilmavoimien varikolle Tampereelle, jossa se varusteltiin meripelastustoimintaan sopivaksi länsimaisin ratkaisuin.

Nämä muutostyöt kestivät noin vuoden verran. Töiden aikana uusittiin ohjaamosta pääosin koko mittaristo ja suunnistuslaitteisto. Lisäksi helikopteriin asennettiin tutka, pelastusvinssi ja ambulanssivarustus. Muutostöihin sisältyi myös maalaus Rajavartiolaitoksen väreihin.

Kaikkien kolmen Mi-8:n muutostyö oli tehty vuonna 1983, jolloin ne liitettiin ilma-alusrekisteriin siviilitunnuksin. Tämä mahdollisti operoinnin myös Ahvenanmaalle ja nykyisin myös ulkomaille, sillä sotilasilma-aluksilla toiminta on rajoitetumpaa. Samalla jouduttiin kuitenkin muokkaamaan myös siviili-ilmailumääräyksiä, koska monimoottorinen Mi-8 -helikopteri ei niitä täyttänyt.

Jo  Mi-8 -helikoptereiden käyttöönoton aikaan, asetettiin työryhmä selvittämään meripelastustoimintaan paremmin soveltuvasta helikopterityypistä. Käytössä oli havaittu puutteina painoon nähden riittämätön moottoriteho ja pelastustöitä hankaloittavat asiat kuten pieni ovi hankalassa paikassa ja automaattiohjauksen alkeellisuus. Heikkoutena olivat myös suuritöiset ja aikaa vievät huollot.

Helikopterissa oli paljon hyvääkin kuten luja rakenne, toimintavarmuus ja toimintavalmius jäätävissä olosuhteissa.

Yksi Mi-8 (HS-12) on menetetettiin Rajavartiolaitoksen käytössä lentoturmassa Turun saaristossa vuonna 1982. Tilalle hankittiin uusi Mi-8 -helikopteri.

Vuonna 1984 Sisäministeriön asettama Helikopteritoimikunta-83 asetti Rajavartiolaitoksen lentotoiminnalle  suuntaviivat.

Suorituskykyä päädyttiin täydentämään hankkimalla kolme kevyttä kaksimoottorista Agusta-Bell 412 -meripelastushelikopteria. Niistä ensimmäiset Vartiolentolaivue sai käyttöönsä vuonna 1985.

Samalla jatkettiin myös uuden keskiraskaan helikopterikonetyypin etsintää ja lopulta vuonna 1986 päädyttiin tekemään hankintasopimus uusista Aerospatiale AS 332 Super Puma -helikoptereista. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1987 lähtien. Vuonna 1988 toiminnan käynnistäneet Mi-8 -helikopterit siirrettiin kuljetuslentolaivueeseen.

Tuoreimpia helikopterihankintoja ovat vuosina 2009-2011 hankitut neljä kevyttä yksimoottorista AgustaWestland AW119 Ke Koala -helikopteria.

Viimeisin ilma-alushankinta tehtiin vuonna 2012, kun Vartiolentolaivueelle tilattiin kaksi uutta Airbus Helicopters H215 Super Puma -meripelastushelikopteria. Ne otettiin käyttöön vuoden 2016 aikana.

Vartiolentolaivue nyt ja tulevaisuudessa

Vartiolentolaivueella on nykyisin käytössään 12 helikopteria ja kaksi valvontalentokonetta, joilla lennetään vuosittain yhteensä noin 4000 lentotuntia.

Tehtävänä on rajojen valvonta merellä ja maalla, etsintä- ja pelastustehtävät sekä ympäristövahinkojen torjunta. Rajavartiolaitos avustaa lisäksi mm. sairaankuljetuksissa, suorittaa metsäpalojen sammutustoimia sekä antaa virka-apua erilaisissa tehtävissä muille viranomaisille.

Edellisten lisäksi Vartiolentolaivue osallistuu myös EU:n rajavalvontaviraston Frontexin koordinoimiin kansainvälisiin rajavalvonta- ja ympäristövalvontaoperaatioihin.

Kenties näkyvimpänä toimenaan Vartiolentolaivue ylläpitää jatkuvaa meripelastusvalmiutta kolmella monimoottorisella helikopterilla, jotka on sijoitettu tukikohtiin Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä.

Vartiolentolaivueella on käytössään viisi Airbus Helicopters AS332/H215 Super Puma -meripelastushelikopteria, neljä kevyttä yksimoottorista AgustaWestland AW119 Ke Koala -helikopteria sekä kolme Agusta-Bell 412EP-helikopteria. Kalustoa on modifioitu muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset täyttäväksi.

Pyöriväsiipisten lisäksi Vartiolentolaivueen käytössä on myös kaksi kiinteäsiipistä Dornier 228 -valvontakonetta. Ne ovat olleet käytössä vuodesta 1995 lähtien ja ikää on kertynyt siis jo yli 25 vuotta. Lentokoneet ovat elinkaarensa päässä ja niiden lähtöluotettavuus on heikentynyt.

Rajavartiolaitoksen käytössä oleva lentokone on korvaamaton väline Suomen pitkillä rajoilla ja parhaillaan käynnissä onkin MVX-hanke nykyisen suorituskyvyn korvaamiseksi aiempaa suuremmalla kalustolla.

Vartiolentolaivue tuottaa valvontalentokoneilla merialueelta tilannekuvaa usealle toimijalle ja lentokoneet ovat merkittävä tuki Rajavartiolaitokselle sekä muille viranomaisille, joilla ei ole omaa kalustoa.

Tuotettua tilannekuvaa voidaan käyttää esimerkiksi meripelastus- ja ympäristövahintotehtävissä johtamisen tukemiseen ja torjunta-alusten

MVX-hankkeen tavoitteena on rakentaa ainutlaatuinen suorituskyky Rajavartiolaitoksen ja koko Suomen tarpeisiin.

 Vartiolentolaivueen toiminnan selkäranka on edelleen osaava, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. MH

Päivitys 2.6.2021 kello 07.45: Lisätty OH-HVA:n kuvat.
 
Lue myös: