Ilmavoimien Ruska 2016 -harjoitus on päättynyt. Tukikohdissa Suomessa ja Ruotsissa olleet ilma-alukset palaavat kotikentilleen iltapäivän ja illan aikana. Harjoitukseen osallistuneet reserviläiset kotiutuivat perjantaina. Ruskassa oli mukana Ruotsista Gripeneitä, Hercules-ilmatankkeri ja Argus-taistelunjohtokone.

Ruska 2016 järjestettiin 10.-14. lokakuuta. Se oli Ilmavoimien vuoden suurin harjoitustapahtuma. Ruskassa käytiin laajamittaisesti läpi Suomen alueen valtakunnallisia poikkeusolojen ilmapuolustustehtäviä. Mukana oli yhteensä 2600 henkilöä.

Lentotoimintaan osallistui Suomen ja Ruotsin ylle sekä Pohjanlahden ilmatilaan ulottuvalla toiminta-alueella yhteensä yli 60 ilma-alusta molempien maiden ilmavoimista. Koneet operoivat kuudesta Suomen alueella sijaitsevasta taistelutukikohdasta sekä Ruotsin Luulajan Kallaxin tukikohdasta käsin.

Laajoja ilmaoperaatioharjoituksia on järjestetty Suomessa säännöllisesti ennen tämän vuoden Ruskaakin, mutta nyt harjoitus oli Ilmavoimien lentotoimintapäällikkö everstiluutnantti Tuukka Elonheimon mukaan monella tavoin uudenlainen.

Ruskan ilmatila ulottui ensimmäistä kertaa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien välisen FISE-yhteistyön (Finland Sweden) puitteissa kahden valtakunnan raja-alueilla sijaitseville Cross Border -lentotoiminta-alueille (kartta vasemmalla). Lisäksi Ruotsin ilmavoimat osallistui ensimmäistä kertaa Suomen kansallisen ilmapuolustuksen kokonaisuutta harjoittavaan tapahtumaan.

Ruotsalainen lentokalusto muodosti Ruskassa yhdessä suomalaisten Hornetien kanssa Kallaxin tukikohdasta käsin toimineen, ilmapuolustuksen torjuntatehtäviä harjoitelleiden sinisten suomalaisjoukkojen vastustajaa kuvanneen punaisten lento-osaston.

"Lentotoiminnan ja ilmapuolustuksen elementtien yhdistäminen laajaksi ja monipuoliseksi harjoituskokonaisuudeksi onnistui Ruskassa loistavasti", everstiluutnantti Elonheimo sanoo.

"Toiminta sujui turvallisesti ilman merkittäviä poikkeamia. Ilmaoperaatiot olivat haastavia ja realistisia."

Ruska 2016:ssa oli uutta myös mukana olleiden lento-osastojen monipuolisuus. Ilmahyökkäysten torjuntatehtäviä harjoitelleen sinisen osapuolen lentojoukoissa oli mukana kalustoa McDonnell Douglas (Boeing) F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjistä ja BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneista yhteys- ja kuljetuskoneisiin.

Maavoimien NH Industries NH90 -kuljetushelikopterit vastasivat harjoituksen pelastusvalmiudesta.

Hyökkääjää kuvanneeseen punaiseen osastoon puolestaan kuului Suomen Hornet- ja Ruotsin Saab JAS 39 Gripen -monitoimihävittäjien ja suomalaisten Hawk-suihkuharjoituskoneiden lisäksi polttoainetäydennyksillä punaisten toiminta-aikaa jatkanut ruotsalainen Lockheed Martin TP.84 (C-130) Hercules -ilmatankkauskone

Ilmatilannekuvaa punaiselle osapuolelle tuotti Saab 340 Argus -ilmavalvonta- ja taistelunjohtokone (kuvassa yllä). Matkustajakoneesta on rakennetussa Arguksessa on rungon päällä tutkakotelo.

"Ruskassa saavutettiin tilanne, jossa kaikki Ilmavoimien kalusto pystyttiin yhdistämään todenmukaiseen ilmaoperaatioiden harjoitteluun. Torjuntaa harjoitelleelle siniselle osapuolelle kertyi päivästä riippuen viidestä kahdeksaan lentokierrosta, joiden aikana punainen osapuoli tarjosi sinisille joukoille realistisen harjoitusvastustajan", Tuukka Elonheimo kiittää.

"Välillä punainen kuvasi suuria ja laajoja iskumaisia hyökkäysoperaatioita, ja välillä voimaa kuluttavia pienimuotoisia ja pitkäkestoisia tehtäviä, joten puolustajalle elintärkeää voiman säätelyä voitiin harjoitella."

Ruska 2016 oli myös merkittävä ilmapuolustuksen reserviläisten koulutustapahtuma. Mukana harjoituksessa oli peräti 1600 reserviläistä muun muassa lentotekniikan, ilmatorjunnan, huollon ja logistiikan ja johtamisjärjestelmätoiminnan tehtävissä.

Reserviläiset muodostavat valtaosan ilmavoimien poikkeusolojen lentotukikohtien henkilöstöstä (kuva oikealla, klikkaa isommaksi).

Harjoituksen keskeisenä tavoitteena oli tutustuttaa heidät Ilmavoimien uudistettuun taistelutapaan. Siinä lentotukikohtien ja niiden joukkojen liikkuvuus ovat avainasemassa suojauduttaessa tukikohtiin ilmasta ja maasta suuntautuvilta uhkilta.

Everstiluutnantti Elonheimon mukaan reserviläisten panos on ensiarvoisen tärkeä, jotta ilmasodankäyntiä voidaan harjoitella mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa.

"Ruskan kaltainen harjoitus tarjoaa erinomaiset puitteet ilmavoimien taistelutavan harjoitteluun. Normaalissa lentotoimintaharjoituksessa, jossa mukana on pääasiassa palkattua henkilökuntaa, tukikohtia ei ole mukana tällaista määrää.  Silloin lentotehtävät alkavat ja päättyvät samaan paikkaan, mikä ei välttämättä vastaa poikkeusolojen todellisuutta."

"Nyt kuitenkin saimme luotua todenmukaisen kuvan siitä, mitä on liikkuva taistelutapa. Hävittäjäohjaajan lentopäivä voi alkaa kotitukikohdassa, jatkua siitä taistelulentojen jälkeen polttoaine- ja asetäydennyksiä varten toiseen paikkaan ja päättyä johonkin aivan muualle. Kaikki riippuu siitä, miten lentotukikohtiin kohdistuva uhka kehittyy ja miten niitten käyttöä säädellään", Elonheimo kertoo

Yhteisharjoittelu hyödyllistä molemmille

Ruska 2016 oli tänä syksynä jo toinen tapahtuma, jossa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat harjoittelevat laajamittaisesti yhdessä. Ilmavoimien Hornetit osallistuivat syyskuussa yhdessä Gripenien kanssa Ruotsin ilmavoimien kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyneen Flygvapenövning (FVÖ) -ilmaoperaatioharjoitukseen punaisen hyökkääjäosaston roolissa.

Ruotsin ilmavoimien Norrbottenin F21-lennoston lentotoimintapäällikkö everstiluutnantti Carl-Fredrik Edström oli mukana molemmissa harjoituksissa. Hän jakaa everstiluutnantti Elonheimon näkemyksen siitä, että kahden Pohjoismaan välinen yhteisharjoittelu tuo etuja molemmille.

"Tavoitteemme oli Ruska-harjoituksessa sama kuin FVÖ:ssä, toimia todenmukaisena ja laadukkaana harjoitusvastustajana ilmapuolustusroolissa harjoitteleville sinisille joukoille. Tämä on kustannustehokas tapa järjestää laajoja ilmaoperaatioharjoituksia, sillä näin puolustava osapuoli voi harjoitella oikeita poikkeusolojen tehtäviään suurempina osastoina ilman, että omia koneita tarvitsee sitoa punaisen osaston toimintaan niin paljon", Edström linjaa.

Sekä Edström että Elonheimo ovat samaa mieltä myös siitä, että Suomen ja Ruotsin välinen ilmavoimayhteistyö on jo palvellut hyvin tärkeätä tavoitettaan, maiden ilmavoimien toimintatapojen yhtenäistämistä. Myös harjoitusyhteistyön syventäminen on molempien mielestä kannatettava tavoite. Kuvassa alla ruotsalainen Gripen nousee ilmaan Lusin maantietukikohdasta Baana 2016 -harjoituksessa.

"Me teemme viikoittaista yhteistyötä maidemme pohjoisosissa Cross Border -toimintaan kuuluvien kahdenvälisten ilmataisteluharjoittelukierrosten muodossa. Siksi harjoittelun laajentaminen ilmapuolustusjoukkojen kokonaisuuteen Ruska- ja FVÖ-ilmaoperaatioharjoituksissa oli meille mutkatonta", everstiluutnantti Edström sanoo.

"Tästä on mielestäni hyvä jatkaa kohti tulevaisuuden tavoitettamme eli sitä, että voimme osallistua toistemme kansallisiin ilmaoperaatioharjoituksiin ilmapuolustuksen torjuntatehtävissä toimivan sinisen osaston osana."

"Torjuntaa suorittaviin osastoihin liittyminen merkitsee seuraavan askeleen ottamista yhteistyössä. Suomen ja Ruotsin ilmavoimien lentotoiminnan perusperiaatteet ovat meille molemmille tuttuja, mutta sinisellä puolella toimiessamme meidän pitää perehtyä vielä paremmin toistemme tapaan taistella ja johtaa ilmaoperaatioita", everstiluutnantti Elonheimo toteaa.

"Se on kuitenkin kiinnostava haaste, johon meidän ehdottomasti kannattaa tarttua syventäessämme Suomen ja Ruotsin ilmavoimien välistä yhteistyötä." T.T.

Alla Puolustusvoimien Combat Camera Teamin tuottama Ruska 2016 -video (jos video ei näy, katso se YouTubesta)