Ultrakevyt SeaMax M-22 -amfibiolentokone syöksyi lauantaina 2. elokuuta mereen Espoon Haukilahdessa. Ohjaajan kaartaessa matalalla kohti laskualuetta kone sakkasi mennen syöksykierteeseen. SeaMax iskeytyi nokka edellä mereen ja lentäjä menehtyi. Onnettomuustutkintakeskus päätti, että varsinaista turvallisuustutkintaa ei aloiteta. OTKES päätti alustavan tutkinnan perusteella, ettei tapauksesta aloiteta varsinaista turvallisuustutkintaa. Kyseinen onnettomuus ei kuulu tutkintavelvollisuuden piiriin, eikä siinä ole havaittavissa sellaisia piirteitä, että tutkinta olisi muista syistä perusteltua. Ultrakevyt AirMax SeaMax M-22 -amfibiolentokone syöksyi lauantaina 2. elokuuta 2014 mereen Espoon Haukilahdessa. Kone oli lähtenyt aamupäivällä Tampereen Pirkkalasta. Yksin koneessa olleen lentäjän oli tarkoitus laskeutua Espoossa, ottaa matkustaja kyytiin ja jatkaa Hankoon. Ohjaaja lähestyi Haukilahtea pohjoisesta ja kiersi laskeutumisalueeksi valitun lahden ja sen rannan kahdesti vastapäivään noin 150 metrin korkeudessa. Sen jälkeen hän hidasti vauhtia, pudotti korkeutta laskukierroksessa ja kaartoi loppuosalle laskua varten. Noin 25 metrin korkeudessa ohjaaja keskeytti laskeutumisen ja kaartoi samalla korkeudella uuteen laskukierrokseen. Kaarrossa kohti laskualuetta lentokone sakkasi, meni syöksykierteeseen ja iskeytyi nokka edellä mereen. Noin 30 - 50 metrin etäisyydellä putoamispaikasta oli kajakkimeloja. Hän sukelsi veteen pelätessään koneen putoavan hänen päälleen. Meloja ui nopeasti hylyn luokse. Pian paikalle tuli myös veneilijöitä. He kiinnittivät köyden koneen peräsimeen, jottei se uppoaisi. Yksi henkilö sukelsi pinnan alle auttamaan ohjaajaa, mutta huono näkyvyys esti tämän. Myös pelastusviranomaiset tulivat nopeasti paikalle ja saivat nostettua 38-vuotiaan ohjaajan pintaan, mutta hän menehtyi onnettomuuspaikalla. Koneen hylky nostettiin vielä samana päivänä merestä ja kuljetettiin Espooseen Länsi-Uudenmaan poliisin varikolle. Onnettomuustutkintakeskus päätti alustavan tutkinnan perusteella, ettei onnettomuudesta aloiteta varsinaista turvallisuustutkintaa. Kyseinen onnettomuus ei kuulu tutkintavelvollisuuden piiriin, eikä siinä ole havaittavissa sellaisia piirteitä, että tutkinta olisi muista syistä perusteltua. Huomioita turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus julkaisi 2009 raportin teematutkinnasta Ultrakevytilmailun turvallisuus ja sen parantaminen onnettomuustutkinnan avulla (linkki jutun lopussa). Sen mukaan joka neljännessä tutkituista tapauksista onnettomuuden välitön syy oli lentokoneen sakkaaminen matalalla. Ohjaaja ei tunnistanut lähestynyttä sakkausta. Kyseessä on tila, jossa lentokoneen siipi menettää nostovoimaansa siten, että kone lähtee putoamaan. Espoon onnettomuudessa ultrakevyen lentoveneen sakkaaminen ja kääntyminen syöksykierteeseen on selvästi havaittavissa rannalla olleen silminnäkijän kuvaamalta videolta (kooste siltä vasemmalla). SeaMaxin lentonopeus on pieni ja vasen kaarto jyrkkä. Matala korkeus ei antanut aikaa ja tilaa oikaista konetta. Onnettomuustutkintakeskuksen teematutkinnan valmistumisen jälkeen (2009 - 2014) tutkimissa ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuuksissa kymmenessä oli vaikuttavana tekijänä sakkaus ja sitä seurannut koneen hallinnan menetys. Yleisilmailukoneilla niitä oli samana aikana kaksi. Lentokoneen sakkausnopeus kasvaa sekä lentopainon kasvaessa että kaarrettaessa. Esimerkiksi lentokone, jonka sakkausnopeus suorassa lennossa on 70 kilometriä tunnissa, sakkaa 45 asteen kallistuksella kaarrossa, kun nopeus on 83 kilometriä tunnissa. Vastaavasti 60 asteen kallistuksella sakkausnopeus on jo 99 kilometriä tunnissa. Espoon onnettomuuskoneeseen oli hankittu sakkaamisesta varoittava laite, mutta sitä ei ollut vielä asennettu. Oikein asennettuna ja käytettynä laite varoittaa lähestyvästä sakkauksesta. Koneessa ei myöskään havaittu teknistä vikaa, mikä selittäisi syöksymisen mereen. Koneen ohjaaja oli lennolle lähtiessään vireä, eikä mikään viittaa siihen, että hän olisi saanut sairauskohtauksen. Keskeytettyään ensimmäisen laskeutumisen ohjaaja kaartoi matalalla uuteen laskukierrokseen. Maan päällä lennettäessä noustaan keskeytetyn lähestymisen jälkeen aina vähintään minimilentokorkeuteen (150 metriä). Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös vesialueella toimittaessa. Tapahtumapäivänä vesiliikenne Haukilahden ja Westendin edustalla oli vilkasta. Laskuun SeaMax M-22 AirMax SeaMax M-22 on brasilialaisvalmisteinen konetyyppi, joka teki ensilentonsa vuonna 2000. Suomen ilma-alusrekisterissä on puolenkymmentä tällaista ilma-alusta. Kone voi toimia vedestä venemäisen runkonsa ansiosta. Siipien kärjissä on lentoveneille yleiset pienet stabiloivat ponttoonit. Työntöpotkurilla varustettu moottori on siiven yläpuolella. SeaMaxin laskutelineet taittuvat esiin rungosta maalta tapahtuvaa operointia varten. OTKES: Ultrakevytilmailun turvallisuus ja sen parantaminen onnettomuustutkinnan avulla -raportti Lue myös:
|
|||