Tutkimuksessa seurattiin suomalaisten lentäjien kuntoa ja terveyttä vuosina 1996–2008 ja todettiin, että lentäjät ovat keskimäärin kansainvälisesti vertailukelpoisia fyysisen suorituskykynsä suhteen. Suomalaista sotilaslentokoulutusta pidetään kansainvälisesti erittäin tehokkaana. Samalla koulutusohjelman fyysinen kuormittavuus on kuitenkin niin suuri, että selvästi yli 90 % suihkuharjoituskonevaiheen läpäisseistä lentäjistä ylikuormittuu ja saa haittaa aiheuttavia, pahimmillaan sotilaan toimintakykyä heikentäviä työperäisiä tuki- ja liikuntaelinoireita. Erinomainen lihaskunnon taso vähensi aiheutunutta haittaa, mutta lentäjien nykyinen fyysisen kunnon taso Puolustusvoimien sotilaskuntotestein mitattuna ei riittänyt suojaamaan työperäisiltä oireilta. Lentäjien työperäinen oireilu alkaa jo suihkuharjoituskonevaiheen aikana runsaat kolme vuotta palvelukseen astumisesta. Joka kymmenes suihkuharjoituskonevaiheen läpäissyt lentäjä sairastuu ylikuormituksesta johtuen pysyvästi ammattitautitasoiseen niskan rakenteiden ennenaikaiseen rappeumaan, mutta jopa joka kolmannella on samantyyppinen, toimintakykyisyyttä haittaava oireisto koko tukirangassaan, ilman riittävää näyttöä ammattitaudista. Oireilevista lentäjistä 10 %:lle on asetettu terveyssyistä niin sanottu G-rajoite, jolloin heidän käytettävyyttään lentotoimintaan on väliaikaisesti tai pysyvästi alennettu kaikkein kuormittavimpiin tehtäviin nähden. Huomiota yksittäisen lentäjän fyysiseen kuormittumiseen Lentäjien fyysinen suorituskyky virkauran aikana on heikoimmillaan silloin, kun he muuten ovat taistelutehtäviinsä nähden käytettävimmillään. Vaikka Ilmavoimat seuraa huolellisesti lentokaluston G- eli kiihtyvyyskuormituksen kertymää koneiden teknisten rakenteiden kuormittumisen hallitsemiseksi, vastaavaa järjestelmää ei hyödynnetä reaaliaikaisesti yksittäisen lentäjän fyysisen kuormittumisen seurantaan ja hallintaan. Suomen Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmässä lentäjille ei myöskään ole toistaiseksi olemassa ammattimaiseen valmennukseen perustuvaa sotilaan fyysistä suorituskykyä ylläpitävää ja kuormituksesta palautumista tehostavaa ohjelmaa. Samaten ei ole käytännön aika- ja opetusresursseja näiden tehokkaaksi toteuttamiseksi. Ilmavoimille suositellaan useita välittömiä käytännön toimia lentäjän fyysisen kuormittumisen hallintaan erityisesti sotilaan fyysisen suorituskyvyn alan ja fyysisen kasvatuksen keinoin, kiinteässä yhteistyössä lentokoulutussuunnittelun, lentoturvallisuuden ja ilmailulääketieteen alojen asiantuntijoiden kanssa. Fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen pitäisi erityisesti panostaa Tikkakoskella Ilmasotakoulussa Lentoreserviupseerikurssilla ja lentokadettivaiheessa ennen fyysisesti hyvin kuormittavan suihkuharjoituskonevaiheen alkamista. Ammattimaisen valmennuksen tulisi jatkua koko aktiivisen lentouran ajan kaikissa Ilmavoimien lentoyksiköissä. Vakiintumaton asiantuntijaura johti väitöskirjaan Harri Rintala on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 1991 ja liikuntatieteidenlisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2001. Vuodesta 1996 lähtien hän on yhtenä päätehtävänään työstänyt sotilaslentäjien fyysiseen kasvatukseen liittyvää väitöskirjaa. Työurallaan Rintala on toiminut Ilmavoimissa sotilaslentäjien fyysisen suorituskyvyn tutkimus- ja opetussuunnittelutehtävissä, liikuntatutkijana, ilmailufysiologina ja tutkimusjohtajana. Hän on toiminut myös erikoistutkijana Sotilaslääketieteen keskuksessa. Lisäksi Rintala on työskennellyt liikunnan ja terveystiedon lehtorina Varkaudessa sekä rauhanturvaajana.
Liikuntatieteiden lisensiaatti, kasvatustieteiden maisteri Harri Rintalan väitöskirja sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten tarkastetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa perjantaina 30. marraskuuta 2012 klo 12.00 alkaen. Väitöstilaisuus järjestetään Ilmasotakoululla Tikkakoskella. Väitöskirjan nimi on ”Sotilaslentäjän fyysinen suorituskyky sekä työperäiset tuki- ja liikuntaelinoireet” ja se kuuluu sotatieteiden fyysisen kasvatuksen alaan. Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimii lääketieteen tohtori Olavi Hämäläinen, Finnair Oyj:n johtava ylilääkäri ja kustoksena toimii professori Juha Mäkinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Harri Rintalan väitöskirja
|
|||
