Suomen Ilmailuliitto on ottanut poikkeuksellisen tiukasti kantaa liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) julkisuudessa esittämiin kommentteihin Malmin kentän lopettamista. Hän on mm. todennut, että vastakkain on 10 000 uutta asukasta ja 70 harrasteilmailijaa. Suomen Ilmailuliitto pitää liikenneministerin kannanottoja vastuuttomina ja vääriin tietoihin perustuvina.

Helsinki-Malmin lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain. Finavian tilastojen mukaan vuonna 2012 Helsinki-Vantaan kentälle laskeutui 86 982 ilma-alusta ja Helsinki-Malmille 38 450. Muut kentät jäävät kauaksi tästä, esimerkiksi Kajaanin kentälle laskeutui vain 1 432 ilma-alusta.

"Vastakkain ovat yli 10 000 tulevaa asukasta ja 70 harrastajalentäjää", Kyllönen totesi Helsingin Sanomien mukaan.

Malmin kentällä toimii useita lentokerhoja, joissa on tuhansia jäseniä ja aktiivisesti lentäviä noin 700. Jo tämä on kymmenkertainen määrä ministeri Kyllösen esittämään Malmin harrastajamäärään. Pelkästään laskuvarjohyppyjä tehdään Malmilla noin 5000 vuodessa.  Suomen Ilmailuliitto pitääkin ministerin lausuntoja tältä osin tarkoituksellisen harhaanjohtavina.

Ministeri Kyllönen on myös maininnut, että ”harrastelentäjille ja muille kentän käyttäjille löytyy kyllä uusi paikka”. Tätä uutta paikkaa ovat eri tahot etsineet jo vuodesta 1987 lähtien, toistaiseksi sellaista ei ole löytynyt.

Suomen Ilmailuliitto kysyykin nyt tiedotteessaan: "Rouva ministeri, missä on tuo korvaava paikka?".

SIL:n mukaan usein kuulee esitettävän, että kyseessä olisi vain harrastuslentäjien kenttä, joka on este kaupungin kehittämiselle. Helsinki-Malmilla sijaitsee esimerkiksi Rajavartiolaitoksen keskeinen meripelastustukikohta. Sieltä helikoptereilla on nopea pääsy Suomenlahdelle, jossa Helsingin edustalla on eräs maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista.

Kyllönen unohtaa myös kokonaan, että Malmi on lukuisien ilmailualan oppilaitosten kotikenttä ja siten muodostaa Suomen suurimman ammattilentäjien koulutuskeskuksen. Lisäksi kentällä toimii useita ilma-aluksien huoltoyrityksiä ja muita alan toimijoita. Myös Suomen Ilmailuliiton oma toimitalo on Malmilla.

Koska Helsingin kaupungin kaavoitushankkeet Sipoon luovuttamilla alueilla eivät ole edenneet kaupungin toivomalla tavalla, katseet ovat jälleen kääntyneet Malmin lentoaseman suuntaan. Jos kaavoitus pääkaupunkiseudulla olisi yhtä hyvin hoidettu kuin jätehuolto tai joukkoliikenne, ei tonttipulaa olisi.

Tonttimaata on, mutta tuskallisen hidas kaavoitus estää kohtuuhintaisen rakentamisen. Tyhjää tilaa ei Helsingistä todellakaan puutu. Raimo Ilaskivi muistuttaakin blogissaan, miten esimerkiksi Haltialassa on maata viljelyskäytössä.

"Olemme tarjonneet ministerille mahdollisuutta tutustua Helsingin vapaisiin rakennusalueisiin ilmaperspektiivistä. Siinä voisivat silmät aueta. Tarjous ei ole hänelle ainakaan toistaiseksi kelvannut", Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka totesi Iltalehdelle.

Lentoliikenteen vastuullinen järjestäminen osana infrastruktuuria on syytä tehdä tarkastellen pitkän aikavälin tarpeita. Metropolialue ei tulevaisuudessa pärjää yhdellä lentoasemalla, toteaa Ilmailuliitto tiedotteessaan.

Raskas lentoliikenne hoidetaan Helsinki-Vantaalta, liike-elämä sekä muut ilmailun tarjoamat palvelut on sijoitettava ns. kakkoskentälle. Malmi vastaa sijainniltaan Tukholman Brommaa. Se on ns. Cityairportina ollut Ruotsissa jo 90-luvulta aktiivisen jälleenkehityksen kohteena, puheet Bromman alasajosta loppuivat jo aikoja sitten. Ehkäpä sama malli toisi tässäkin asiassa Malmi keskusteluun uusia näkökulmia!

Ilmailuliitto haluaa toimia sillanrakentajana keskusteltaessa Malmin lentoaseman tulevaisuudesta. Helsinki-Malmia on tulevaisuuden tarpeiden kannalta arvioitava huolella. Historia ei tule antamaan hätiköidyille ratkaisuille hyvää arvosanaa.

Liikenneministeri Kyllönen Helsingin Sanomissa

SIL:n toiminnanjohtaja Latikka Iltalehdessä

Raimo Ilaskiven Blogi aiheesta